Perunan tilanne näyttää toistaiseksi melko hyvältä, vaikka paikoin onkin ollut liian märkää.
Määrän ja laadun lisäksi sadosta pitäisi kuitenkin saada myös hintaa. Vertailu Keski-Eurooppaan ei suomalaistuottajaa riemastuta.
Esimerkiksi ranskanperunan raaka-aineeksi käytettävän teollisuusperunan hinta on Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa huidellut ajoittain jopa yli 60 sentissä kilolta.
Suomessa perunan tuottajahinta on kuin kuolleen miehen sydänkäyrä, MTK:n asiantuntija Antti Lavonen luonnehtii. Se on pysytellyt tasaisesti 22–23 sentissä kilolta reagoimatta mitenkään naapurimaiden hintoihin. ”Liekö syynä keskusliikkeiden vahva asema”, hän pohtii.
Viime aikojen korkeisiin hintoihin on Keski-Euroopassa monta syytä. Säät ovat siellä oikutelleet ja märkyys kiusannut.
Isossa roolissa on myös markkinamuutos. Ranskanperunan menekki on Keski-Euroopassa kova niin kotimarkkinoilla kuin viennissä, ja teollisuus on erityisesti Belgiassa tehnyt laajennus- ja uusinvestointeja. Tuotantoa rajoittaa nyt raaka-aineen saanti, ja pula nostaa hintoja.
Tilanne heijastuu myös siemenperuna-alalle. Viljelijät siirtyvät helpommin kasvatettavaan teollisuusperunaan, jolloin siemenperunan ala kutistuu.
Kolmas tekijä liittyy kasvitauteihin. Perunarutosta on ilmaantunut uusia kantoja, jotka ovat erittäin ärhäköitä tarttumaan ja nopeita etenemään. Ne ovat kehittäneet kestävyyttä tietyille torjunta-aineille.
Lavonen kertoo, että uusia kantoja havaittiin kaksi vuotta sitten Tanskassa ja viime vuonna Hollannissa. ”Ennen tauti talttui yhdellä aineella, nyt joudutaan tekemään coctaileja ja vaihtelemaan aineita”, Lavonen kertoo.
Keski-Euroopan kova kysyntä alkaa jo näkyä Suomessa asti rutontorjunta-aineiden saatavuudessa.