Ohra-ala on pienin sitten vuoden 1968 – kauraa, ruisvehnää, sokerijuurikasta ja rypsiä kylvettiin viime vuotta enemmän

Suomessa on peltoa Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2024 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Viljelyksessä siitä on tänä vuonna noin kaksi miljoonaa hehtaaria, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä lähes miljoonan hehtaarin alalla kasvaa viljakasveja.

Vajaalla miljoonalla hehtaarilla kasvaa kotieläintuotannolle tärkeitä rehukasveja, joista valtaosa on nurmea.

Jäljelle jäävällä peltoalalla viljellään muun muassa öljy- ja valkuaiskasveja, perunaa sekä juurikkaita.

Mikäli myös rehukäyttöön menevän viljan ja laitumen laskee mukaan, niin yli puolella Suomen peltoalasta tuotetaan rehua kotieläimille, Luken tiedotteessa todetaan.

Tiedot perustuvat maatilojen tukihaussa ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin.

Ruista kylvettiin viime syksynä arviolta noin 20 000 hehtaaria, mutta talvesta selvisi noin 17 000 hehtaaria.

”Ruisala on tänä vuonna lähes 40 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Tämä on yhtä pieni kuin vuonna 2018. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rukiin kokonaiskylvöala on vaihdellut 17 000 ja 38 000 hehtaarin välillä”, yliaktuaari Irene Rosokivi toteaa.

Syysvehnäala laski 18 prosenttia edellisvuodesta ja sitä kylvettiin vajaan 60 000 hehtaarin alalle. Kevätvehnän ala pieneni noin 4 prosenttia 170 000 hehtaariin.

Eniten viljellyn viljan ohran ala laski noin 8 prosenttia ja on noin 370 000 hehtaaria. Ohra-ala on ollut nykyistä pienempi viimeksi vuonna 1968.

Kauran viljelyala kasvoi kuusi prosenttia ja on nyt 343 400 hehtaaria. Kaura-ala ylittää rehuohra-alan.

Ohran ja kauran viljelyyn käytetään yhä lähes kolmannes koko peltoalasta.

Ruisvehnän ala on lähes kymmenkertainen toissavuoteen nähden; lähes 9 000 hehtaaria. Ruisvehnää käytetään lähinnä rehuna.

Tattaria kylvettiin tänä keväänä noin 2 000 hehtaarin alalle, minkä lisäksi Suomen pelloilla kasvaa noin 2 500 hehtaarin alalla muita viljoja, kuten maissia.

Rypsin ala kasvoi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna, rapsin sen sijaan laski. Yhteensä rypsiä ja rapsia on nyt 41 300 hehtaaria.

Rehu- ja ruokaherneen viljelyala pieneni hieman edellisvuodesta, mutta on kuitenkin yli 40 000 hehtaaria. Suurin osa herneestä on rehuhernettä.

Sokerijuurikkaan viljelyala kasvoi viime vuodesta noin viidenneksellä, ja sitä viljellään noin 15 000 hehtaarin alalla.

Myös kuminan viljelyala nousi edellisvuodesta ja on noin 20 000 hehtaaria.

Perunan viljelyala laski noin 6 prosentilla 17 900 hehtaariin.

Kesantoala, 246 000 hehtaaria, kasvoi noin 21 000 hehtaarilla. Eniten alaansa kasvattivat kesantoon sisältyvät viherlannoitusnurmet.

Maatilojen määrä on laskenut vuodessa 1 154 kappaleella. Ruokavirasto kertoo, että peltotukien hakemuksen lähetti tänä vuonna 42 228 tilaa, kun edellisenä vuonna oli 43 382 tuenhakijaa.