Hernettä kasvaa nyt Suomen pelloilla enemmän kuin koskaan – hyvä uutinen valkuaisomavaraisuuden kannalta
Syysvehnää kasvaa satavuotisen tilastointihistorian toiseksi suurimmalla alalla, ohran viljelyala on pienin yli 50 vuoteen.
Hernealan kasvu on hyvä uutinen Suomen valkuaisomavaraisuuden kannalta. Osaltaan alan kasvuun vaikutti lannoitteiden kalleus – herne sitoo typpensä itse. Kuva: Markku VuorikariHernettä kasvaa nyt Suomen pelloilla enemmän kuin koskaan, yli 40 000 hehtaaria. Rehu- ja ruokaherneen viljelyala on kymmenkertaistunut vuosikymmenessä, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.
Kotimaisen valkuaistuotannon vähäisyydestä on puhuttu pitkään. Herneen määrän lisäys onkin erittäin hyvä uutinen omavaraisuuden kannalta.
Luke tänään julkistamat viljelyalat perustuvat maatilojen ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin, jotka on annettu 15.6. päättyneessä peltotukien haussa.
Lähes puolet Suomen peltoalasta, noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, on viljantuotannossa. Kolmanneksella peltoalasta kasvaa nurmikasveja rehukäyttöön kotieläimille.
"Syysvehnän, rukiin, ruisvehnän sekä ruoka- ja rehuherneen alat ovat huomattavasti suurempia kuin viime vuonna”, Luken yliaktuaari Anneli Partala summaa lukuja.
Syysvehnäala kaksinkertaistui. Sitä on kasvussa satavuotisen tilastointihistorian toiseksi suurimmalla alalla eli 70 000 hehtaarilla.
Rukiin viljelyala palasi kolmen vuoden jälkeen sille tasolle, jolla hyvänä satovuonna voidaan saada kotimaisen ruistarpeen tyydyttävä satomäärä. Noin 26 000 hehtaarin ruisala on silti historiallisesti pienimmästä päästä.
Kevätvehnän, ohran, rypsin ja rapsin viljelyalat pienenivät viime vuoteen verrattuna.
Eniten viljellyn viljamme ohran ala on noin 420 000 hehtaaria, mikä on lähes 20 prosenttia koko peltoalasta. Ohran viljelyala on kuitenkin pienin yli 50 vuoteen. Suurimmillaan ohra-ala oli vuonna 1988, jolloin se ylitti 680 000 hehtaaria.
Suomen peltoala on pysynyt vuosikymmeniä vakiona. Sen sijaan maatilojen määrä on puolittunut alle kolmessa vuosikymmenessä.
- Osaston luetuimmat
