• Sata vuotta maaseudun moniosaajien asialla — Agrologien Liitto täyttää 100 vuotta

    Agrologien Liitto on tätä nykyä agrologien yleisiä etuja ajava valtakunnallinen yhdistys, mutta pitkään historiaan mahtuu kosolti vaiheita.
    Arkistokuvaa vuodelta 1975 kesäpäiviään vuonna viettäneistä liiton jäsenistä. Meneillään ovat liiton taitokilpailut, jotka olivat merkittävä palanen toimintaa 50-luvulta aina vuoteen 2012 saakka, jolloin järjestettiin taitokilpailuista viimeiset.
    Arkistokuvaa vuodelta 1975 kesäpäiviään vuonna viettäneistä liiton jäsenistä. Meneillään ovat liiton taitokilpailut, jotka olivat merkittävä palanen toimintaa 50-luvulta aina vuoteen 2012 saakka, jolloin järjestettiin taitokilpailuista viimeiset.  Kuva: Agrologien Liiton arkisto
    Maatalous|Koulutus
    11.4.202519:45
    Laura Ruohola

    Maatalousteknikkojen Yhdistyksenä tunnettu liitto perustettiin alun alkujaan ajamaan Mustialan ja Kurkijoen maamiesopistoista valmistuneiden etuja ja lisäämään ammattiosaamista. Asiasta päätettiin Helsingissä Maataloustuottajain keskusliiton (nyk.MTK) tiloissa 11.4.1925.

    Varsinaisen perustavan kokouksen koollekutsumista varten nimettiin viisijäseninen toimikunta, johon tulivat valituiksi Aarne Artto, Yrjö Kaisla, Yrjö Leino, August Peuramo ja I. Steffansson (Sarrimo). Perustava kokous järjestettiin saman vuoden kesäkuussa Kuopiossa.

    Yhdistyksen sääntöihin kirjattiin tavoitteet saada aikaan toverillista yhteistyötä maamiesopistojen kurssin suorittaneiden tai parhaillaan sitä suorittavien henkilöiden kesken, näiden henkilöiden ammatillisen kehityksen edistäminen, yleisten ja yhteisten etujen valvominen sekä yleisen maataloudellisten harrastuneisuuden ylläpitäminen.

    Yhdistyksen pysyvistä toimintamuodoista mainittakoon 1950-luvulla käynnistyneet taitokilpailut, joissa kilpailtiin maa- ja metsätiedoista. Liiton mukaan taitokilpailujen merkitys ei rajoittunut vain oman joukon virkistäytymiseen ja jännäämiseen. Monet muut tahot ovat heidän mukaansa ottaneet ottaneet jollain muotoa mallia agrologien taitokilpailuista, joten taitokisojen välillinen merkitys on ollut tuntuva maatalousväelle kautta maan.

    Viimeiset taitokilpailut järjestettiin vuoden 2012 kesäpäivien yhteydessä. joten perinne jatkui siis yhtäjaksoisesti yli 60 vuotta.

    Kuvaa Agrologien Liiton yleisestä kokouksesta Aulangolta vuodelta 1959.
    Kuvaa Agrologien Liiton yleisestä kokouksesta Aulangolta vuodelta 1959.  Kuva: Kanta-Hämeen Agrologien arkisto

    Liiton tiedotteen läpikäymällä selviää, että Agrologien Liiton pykälät ja tavoitteet ovat aikojen kuluessa jonkin verran muuttuneet, mutta tarkoitus on pysynyt suunnilleen samana.

    ”Agrologien Liiton ja paikallisten yhdistysten toimintaa on kuvastanut aina hyvin vahva yhteenkuuluvuuden tunne”, Agrologien Liiton edustajiston puheenjohtaja Heikki Keisari kertoo.

    Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli tuusulalainen maanviljelijä August Peuramo, joka toimi tehtävässä vuoteen 1937 saakka. Vuodesta 2019 alkaen Liiton puheenjohtajana on toiminut liminkalainen maatalousyrittäjä Leea Sangi.

    Agrologien Liittoon kuuluu nykyään 18 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 3300 jäsentä. Jäsenistä noin puolet on maatalous- ja maaseutuyrittäjiä.

    Vuonna 2024 Agrologi (AMK) -tutkinnon suoritti Suomessa 243 henkilöä. Ylemmän ammattikorkeakoulun agrologi (YAMK) -tutkinnon suoritti viime vuonna 42 henkilöä, neljä viidestä tämän tutkinnon suorittaneesta oli naisia.

    Lisää aiheesta
    • Anne-Mari Tarkkion videoiden aihe vaihtelee, mutta ne syntyvät pitkälti maatalouden ja ruokaketjun ympärille.

      Koulutus | Anne-Mari Tarkkio tippui tankotanssissa ja mursi solisluunsa – se pakotti muuttamaan urasuunnitelmat

    • Eläinlääkärissä asioinut clumberinspanieli Ipa nautti täysillä lukion eläinlääketiedelinjalaisten Jasmin Jukosen (vas.) ja Aino Heinosen rapsutuksista.

      Koulutus | Parikkalan lukion erikoislinja valmentaa opiskelijoita eläinlääketieteeseen: ”Välillä rankkaa, mutta kuitenkin kivaa”

      Tilaajalle
    • Peltojen kasvukunto voidaan luodata esimerkiksi droonin avulla, Maria Hoikkanen (vas.), Iita Appelgren ja Elina Järveläinen esittelevät.

      Koulutus | Tässä maatalousalan oppilaitoksessa pureudutaan tosissaan älymaatalouteen – ”Kaikessa mietitään kannattavuutta”

      Tilaajalle
    • Selina Hirvilampi on ollut tekemisissä työkoneiden kanssa pienestä pitäen.

      Koulutus | Tätä mieltä tulevaisuuden ammattilaiset ovat metsienhoidosta: ”Metsien tulisi olla kasvipeitteisiä jatkuvasti”

    Artikkelin aiheet
    Agrologien Liitto
    maaseutu
    järjestöt
    maatalous
    100-vuotisjuhla
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle