Kenttäkokeissa käytettävään traktoriin on asennettu sivuille tutkimuslaitteistoa. Alustana kokeessa oli turvepelto. Kuva: Timo Heikkala
Nokian Raskaat Renkaat lähtee haastamaan isoja kilpailijoita renkaiden älyteknologialla: Tulevaisuudessa traktorin rengas voi tunnistaa vaikkapa märälle pellolle siirtymisen ja säästää polttoainetta
Nokian Raskaiden Renkaiden kehittämää renkaaseen asennettavaa sensoria testattiin kenttäolosuhteissa toukokuun lopulla. Lopputuloksena saattaa olla kaupallinen älyrengas, jolla saavutetaan muun muassa polttoainesäästöjä.TilaajalleNokia
Nokian renkaiden kehityspäällikkö Mika Haapalainen tarkastelee kenttäkokeessa Siikajoen Paavolassa käytettävän traktorin renkaita. Kuva: Timo HeikkalaJos kaikki menee nappiin, Nokian Raskailta Renkailta voisi muutaman vuoden päästä tulla markkinoille uudenlainen älyrengas.
”Levitoi-hankkeessa on yhteistyössä muiden yritysten kanssa lähdetty katsomaan, minkälaisiin sovelluksiin älyrenkaat voisivat toimia”, Nokian Renkaiden kehityspäällikkö Mika Haapalainen taustoittaa.
Monissa renkaissa, varsinkin henkilöautopuolella, erilaisia älyratkaisuja jo on. Näitä ovat muun muassa kuormantunnistus ja renkaan pinnan kulumisen seuranta.
Nokian Raskailla Renkailla on tällä hetkellä tuotevalikoimassaan Intuitu-älyrenkaat traktoreihin. Renkaisiin asennettava Intuitu-sensori mittaa rengaspainetta ja renkaan lämpötilaa.
Nyt kehitteillä oleva sensori voisi tunnistaa muun muassa rengaskuormaa ja maapohjan ominaisuuksia.
Käytännössä jatkuvalla seurannalla voitaisiin joko optimoida polttoaineen kulutusta tai ajomukavuutta ja estää pellon tiivistymistä ja pintavaurioita.
”Järjestelmä ei ole automaattinen vaan se avustaa kuljettajaa. Esimerkiksi märälle pellolle siirryttäessä rengas tunnistaa alustan ja ehdottaa vaikkapa rengaspaineen laskemista tiivistymisen estämiseksi”, Haapalainen kuvailee.
Siirryttäessä kovemmalle ja kuivemmalle peltoalustalle, sensori ilmoittaa siitä ja ehdottaa paineen nostoa. Näin saadaan pienennettyä polttoaineen kulutusta. Märällä pellolla pintapaine pyritään pitämään minimissään, jotta pellon pintaan ei tule vauroita.
Renkaan säätöä voisi operoida älypuhelimesta tai traktorin kopissa olevasta terminaalista.
Koerataa ajamassa Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Otto Läspä ja Nokian renkaiden kehityspäällikkö Mika Haapalainen. Luken tutkija Harri Lindeman seuraa sivusta. Kuva: Timo HeikkalaLevitoi-hanke
Levitoi-hanke kehittää uusia työkone- ja laiteratkaisuja alkutuotannon logistiikka- ja käsittelyhaasteiden voittamiseksi.
Hanke tutkii
1. Maaperän muuttuvia olosuhteita
2. Erilaisten alustaratkaisujen vaikutuksia työkoneen ja maaperän tuottavuuteen sekä työkoneen anturitekniikan hyödyntämistä maaperän kantavuuden analyysissä
3. Reaaliaisen laskennan simulaatiomalleja maaperälle ja renkaalle
4. Digimallien ja simulaation hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa.
Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Nokian Renkaat Oyj, Sampo-Rosenlew Oy, Junkkari Oy, West Coast Roadmaster Oy, Mevea Oy, Metsäteho, Pro-Agria, Luonnonvarakeskus, Lappeenranta-Lahden teknillinen yliopisto sekä Oulun yliopisto.
Hanketta rahoittaa Business Finland.
Hankkeen toteutumisaika 01.01.2022–31.12.2023.
Tämän tyyppinen sensori veisi täsmäviljelyä seuraavalle tasolle.
”Erityinen apu järjestelmästä on, kun pellolla työskentelee henkilö, joka ei tunne lohkon olosuhteita etukäteen.”
Haapalaisen mukaan polttoaineensäästö voi olla merkittävä.
”Jos traktorissa on automaattivaihteet ja rengaspaineen optimointi, saatetaan puhua litrojen säästöistä.”
Automaattivaihteisto toimii tietyllä logiikalla ja kun saadaan hieman säädettyä rengaspainetta, vierintävastus pienenee ja automaattivaihde voi vaihtaa isommalle vaihteelle. Sitä kautta saadaan isoja säästöjä.
Oulun ammattikorkeakoulun lehtorit Petri Junttila (vas.) ja Otto Läspä mittaavat penetrometrillä maan tunkeutumisvastusta kenttäkoepellolla. Kuva: Timo HeikkalaPolttoaineen säästön mukana pienenevät luonnollisesti myös hiilidioksidipäästöt.
Kuljettajan mukavuuttakaan ei kannata väheksyä, Haapalainen muistuttaa.
”Jos ajetaan 30 kilometriä päällystettyä tietä, rengaspaineita nostamalla saadaan kulku tasaisemmaksi.”
Oulun ammattikorkeakoulun tutkija Heli Leskelä tutkii neuroverkkojen hyödyntämistä maaperätutkimuksessa. Kuva: Timo HeikkalaSensori on vasta tutkimusasteella. Toukokuun lopulla Siikajoen Paavolassa päästiin testaamaan rengasta ja sensoria pehmeällä alustalla.
”Testasimme, miten signaalit muodostuvat ja pystytäänkö alustan pehmeys luotettavasti tunnistamaan.”
On mahdollista, että tarpeeksi luotettavaa tutkimusdataa ei saada, mutta tässä vaiheessa tulokset vaikuttavat lupaavilta, Haapalainen paljastaa. Lopullisia tuloksia saataneen loppuvuodesta, kun Levitoi-hanke päättyy.
Koerataa ajamassa Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Otto Läspä (vas.) ja Nokian renkaiden kehityspäällikkö Mika Haapalainen keräämässä dataa. Kuva: Timo HeikkalaNokian Raskaat Renkaat
20 prosenttia emoyhtiö Nokian Renkaiden nettomyynnistä (2022)
Liikevaihto 273 miljoonaa euroa (2022)
Henkilöstöä noin 400.
Toimipisteet Nokialla, Nastolassa ja Lieksassa.
Jos tutkijoilta tulee vihreää valoa eli hyvä korrelaatio maaperän ominaisuuksien ja sensorin signaalin väliltä löydetään, lähtee Nokian Raskaiden Renkaiden tuotekehitys todenteolla rullaamaan uudenlaisten älyrenkaiden ympärillä. Se tietäisi lisätyötä ja uusia työpaikkoja Nokialle.
Markkinoille älyrengas olisi valmis 3–5 vuoden kuluttua.
Hieman yllättäen, hintalappu itse sensorille ei päätä huimaa.
”Kilpailijoilla on laserilla ja ultraäänellä toimivia konseptitason ratkaisuja kuormantunnistukseen, mutta ne ovat arvokkaita, useita satasia per rengas. Meidän sensorimme on huomattavan edullinen näihin verrattuna ja siinä on kuorman tunnistuksen lisäksi monia muitakin ominaisuuksia.”
Haapalaisen kehumaa halpaa hintaa selittää se, että anturi on kaupallisista komponenteista rakennettu hardware. Rakenne on salainen ja patentoitu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
