Lukijalta: Hanhiongelman ratkaisu ottaa takapakkia lintupeltojen ehtojen muutosten takia
Valkoposket tulevat taas. Hallinto on jo hivenen ohjeistanut uudelleen maaseutuelinkeinoviranomaista. Sääntöjä aiheeseen liittyen on hieman tarkennettu, kirjoittaa Mika Piiroinen.
Valkoposkihanhia pellolla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääViljelijöitä ohjeistettiin viime vuonna Pro Agrian hanhipeltosuunnitteluhankkeessa niin, että kaikki peltoala, jolle kohdentamisalue on Vipu-palvelussa piirretty, täyttää hanhipellon kriteerin, jos hanhet sinne laskeutuvat.
Ensinnäkin, lintupeltoalan kasvattamisen suhteen voidaan olla kuluvan vuoden osalta hyvinkin skeptisiä. Sanamuoto "peltoalaa kasvatetaan tarvittaessa" tarkoittanee, ettei sitä kasvateta. Hallinnolla ei ole varaa kasvattamiseen, koska määrärahat ovat niukat jo olemassa olevalle kohdentamisalueelle.
Ongelma voi siis rauhassa levitä keskisempään Suomeen ilman huolta kasvavasta lintupeltomäärästä ja niiden tuomista lisäkustannuksista.
Toiseksi, lintupeltojen ehtoja viilattiin talven aikana. Tarkennettujen sääntöjen mukaan hanhien pitää tehdä vahinkoa tuotantokasville, jotta lintupellon kriteerit täyttyvät ja korvausta voi hakea. Enää esimerkiksi kerääjäkasvikasvustossa ruokailevat hanhet eivät ole vahingonteossa eikä siitä aiheudu lintupeltokorvauksen maksuperustetta. Asia oli päinvastoin vielä viime syksynä, kun hanhipeltokuvia vipumobiililla yritettiin räpsiä.
Nämä ehdot siis tarkentuivat viime talven mittaan Ruokavirastossa. Niiden täytäntöönpanoa testaillaan heti tämän vuoden hanhi-invaasion päätyttyä kesäkuussa viime vuoden osalta. Silloin siis aletaan mahdollisesti maksella vuoden 2023 lintupeltotoimen maksatuseriä, ensimmäisiä laatuaan, tänne itään.
Viljelijöitä kuitenkin ohjeistettiin viime vuonna Pro Agrian hanhipeltosuunnitteluhankkeessa niin, että kaikki peltoala, jolle kohdentamisalue on piirretty, siis ne hanhenkuvat Vipussa, täyttää hanhipellon kriteerin, jos hanhet sinne laskeutuvat. Näin oli riippumatta siitä, mitä pellolla kasvaa vai kasvaako mitään. Kun valkoposkihanhet pysähtyvät lintupellolle levähtämään, ne eivät ole rasittamassa tuotantopeltoa. Tähän tämä moneen kertaan varmistettu ohjeistus perustui.
Hanhiongelman ratkaisuun ei olisi suonut tulla minkäänlaista takapakkia tässä tilanteessa, jossa valkoposkihanhialueen viljelijät ovat. Onneksi ongelma liittyy vain itäisimmän Suomen peltoalueisiin, eihän niillä ole mitään merkitystä kenellekään.
Mika Piiroinen
maanviljelijä
vuoden takaisen hanhipeltohankkeen suunnittelija
Värtsilä
- Osaston luetuimmat
