

Mynämäkinen viljelijä Jani Heikkilä on tuonut traktorinsa näytille Okran veteraanikoneiden osastolle. Tilan uusin traktori John Deere 3650 -88 on tullut taloon 90-luvulla. Pitkällä akselivälillä ja ilmastoinnilla vakiovarusteltu kutoskone on palvellut viljatilan työtehtävissä jo reilut 30 vuotta.
Aikansa suureen peltoveturiin on vaihdettu jälkeen päin 40 km/h välitykset alkuperäisen 30 km/h huippunopeuden sijasta.
”Aikoinaan ajateltiin, että ei suurella vetokoneella tarvitse 40 km/h kaahata”, Heikkilä kehuu pitkän akselivälin traktoria. Maantieajossa turha pompotus jää pois akselivälin ansiosta.
Heikkilän käytön aikana traktoriin on kertynyt reilut 7000 tuntia. John Deerellä on tehty töitä lumenaurauksesta ruiskuttamiseen ja maanmuokkaukseen.

Heikkilä uskoo, että uusista traktoreissa on paljon käyttömukavuuksia, mutta toistaiseksi 3650 ilmastointi ja ilmaistuin ovat riittäneet mainiosti.
”Kyllä 90-luvulla tehtiin varmaan parhaat koneet. Niillä tehdään töitä vielä tänäkin päivänä. Kyllä nämä uudet on niin liian hienoja tai nykyaikaisia. Sitten kun ne on tämän ikäisiä niin epäilen, että niistä moni silloin enää liikkuu.”
”Uusien koneiden hinnat ovat nykyään taivaallisia pienille viljatiloille”, Heikkilä toteaa.
”Ei sellaista takametsää varmaan enää ole kenelläkään, että pystyisi ostamaan uusia traktoreita. Pitää yrittää ostaa käytettynä ja huoltaa sitä mukaa, että niiden kanssa pärjää.”

Heikkilä näkee, että vanhat hyvin pidetyt koneet voivat toisinaan sopia hyvin myös suuremmillekin tiloille.
Keväällä on usein tarvetta monenmoiselle säkin nostajalle, siemenkärryn siirtäjälle ynnä muulle lietepropelin pyörittäjälle, joita tarvitaan hetkellisesti. Siinä kohtaa vanha tekniikka ja kestäväksi todetut ratkaisut palvelevat suurenkin tilan hetkittäistä tarvetta mainiosti.
”Kyllä 90-luvulla tehtiin varmaan parhaat koneet. Niillä tehdään töitä vielä tänäkin päivänä. Kyllä nämä uudet on niin liian hienoja tai nykyaikaisia. Sitten kun ne on tämän ikäisiä niin epäilen, että niistä moni silloin enää liikkuu.”

Toisin kuin Heikkilän tilan John Deere, melkein puolen miljoonan hintalapun S-sarjan Valtraa ei välttämättä edes omisteta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Leasing-sopimukset ovat yleistyneet uusien koneiden rahoitusvaihtoehtona. Traktoria ei siis tarvitse omistaa välttämättä ollenkaan.
450 000 euroa maksava Valtra S416 löytyy Agcon osaston paalupaikalta. Traktorissa on 425 hevosvoimaa ja se painaa 12 000 kiloa.
Kun koneen paino nousee 12 000 kiloon, rengastuksen merkitys korostuu. Raskaissa koneissa on tärkeää minimoida pellon pintapaine, minkä säätäminen onnistuu kopista nappia painamalla. Yksittäinen matalapainerengas saattaa maksaa jopa 10 000 euroa.
Agcon Etelä-Suomen myyntipäällikkö Toni Helen kertoo suurimpien mallien menevän varsinkin raskaiden maanmuokkauskoneiden ja lietevaunujen vetoon.
”Mehän tietysti hyötyisimme siitä, jos koneita ostettaisiin ”isompi kuin naapurilla” -periaatteella, mutta uskon, että ne päivät ovat suurimmaksi osin takana päin.”
”400–500 hehtaarin tiloja on Suomessa kokoajan enemmän. Uskon, että näiden suurempien mallien, kuten S-sarjan myynti kasvaa tulevaisuudessa.”
”Myös pienemmillä tiloilla saattaa löytyä vastaavia traktoreita, jos tilalla harjoitetaan esimerkiksi koneurakointia.”
Suuren kokoluokan traktorit menevät usein ulkomaille, tai Suomen suurimmille tiloille. Helen kuitenkin linjaa, että suomalaisten yrittäjien sielunmaisema ja koneisiin suhtautuminen on muuttunut pysyvästi.
”Tilakoon kasvun myötä perinteinen suomalainen ajatus koneen omistamisesta on myös karissut. Nykyään leasing-sopimukset ovat myös lisääntymään päin. Yrittäjät ajattelevat tilanpitoa enemmän liiketoimintalähtöisesti.”
”Mehän tietysti hyötyisimme siitä, jos koneita ostettaisiin ”isompi kuin naapurilla” -periaatteella, mutta uskon, että ne päivät ovat suurimmaksi osin takana päin.”
Uusien koneiden myyntimäärät ovat ovat myös laskeneet vuosien saatossa niin pieniksi että Helen uskoo, että volyymit eivät tästä enää laske hirveästi.
Myös koneiden käyttöaste on noussut ajan saatossa.
”Tänä päivänä uudella koneella ajetaan paljon enemmän mitä 15 vuotta sitten,” Helen pohjustaa. Traktoreiden käyttöaste on noussut, eli samalla koneella on enemmän ajoa myös suhteellisesti mitä noin 40 vuotta sitten.
”Yksi asia ei kuitenkaan katso koneen hintaa tai uutuutta: koneet kiinnostavat messukävijöitä iästä tai maataloustaustasta riippumatta”, Helen toteaa.