MTK:n Tero Lahti toppuuttelee intoa Euroopan traktorimarssien ympärillä: ”Mutta pian Suomessakin ollaan pisteessä, että voi jotain tapahtua”

Suomessa tuskin tullaan näkemään samanlaista maataloustuottajien kapinaa ja mielenosoituksia elinkeinonsa puolesta kuin on viimeisten viikkojen aikana nähty ympäri Eurooppaa.

MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahden mukaan myös Suomessa tuottajien keskuudessa aletaan lähestyä pistettä, jossa jotain tapahtuu. Toistaiseksi on kuitenkin odoteltu.

Lahti kertoo, ettei MTK ole linjannut päätöstä suuntaan tai toiseen protesteihin yhtymisestä. Hänen mukaansa tilannetta seurataan, mutta ilmassa on toistaiseksi liikaa epävarmuustekijöitä.

Ensinnäkin täytyy Lahden mukaan olla selvillä, mitä vastaan osoitetaan mieltä. Hän nostaa esimerkiksi kaupan aseman ruokaketjussa ja sen valta-aseman tuottajaan nähden.

Toisaalta esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset ja hallituksen ulostulot ovat Lahden mielestä sellaisia, ettei tuottajilla ole syytä osoittaa mieltä niitä vastaan.

Hän viittaa esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viime viikolla MT Livessä antamiin perusteluihin siitä, että maatalouden tukiin ei tulla tämän hallituskauden aikana koskemaan.

”Suomalainen maatalous ja ruuan tuotanto ei pärjää omillaan. Tuotantoa on tuettava, mikäli arvostamme kotimaista ruokaa ja huoltovarmuutta. Tämä on aivan päivänselvää”, sanoi Purra tuolloin.

Toisaalta Lahti tuo esiin, ettei MTK järjestönä halua tulla sekoitetuksi kuumana vellovaan työmarkkinapoliittiseen kiistaan ja poliittisiin lakkoihin, joita ammattiyhdistysliike järjestää parhaillaan.

Lahti muistuttaa myös, että keskusjärjestöllä täytyy olla liitoilta sataprosenttinen tuki ja täydellinen varmuus, että protestiin lähdettäessä rivit ovat yhtenäiset.

”Mikään ei olisi nolompaa kuin että eduskuntatalon edessä on lopulta linja-autollinen porukkaa. Sellaista virhettä ei pidä mennä tekemään.”

Lahden mukaan haasteena on esimerkiksi se, että tuottajaprofiili on Suomessa kahtia jakautunut. Yhtäältä viljelijöitä toimii paljon sivutoimisesti, jolloin tarve protesteihin on ehkä pienempi. Toisaalta päätoimisilla investoineilla tuottajilla, joilla hätäkin on suurin, ei ole mahdollisuutta irrottautua esimerkiksi kotieläintiloilta.

Lahti ei usko, että nyt Euroopassa nähtyjen mellakoiden edessä taipumisen merkkejä osoittanut Euroopan komissio olisi aidosti muuttamassa maatalouspolitiikkaansa ja että sitä kautta viljelijät olisivat saavuttaneet pysyviä helpotuksia.

”Nyt tehdään vaalimyönnytyksiä ja halutaan pestä virheitä pois. Olen aivan vakuuttunut, että sama meno jatkuu, jos tuo sama porukka saa kevään vaaleissa uuden mandaatin.”

Lahti ei näe myöskään, että tähän mennessä Euroopan protesteilla saavutetut komission perääntymiset auttaisivat suoraan suomalaista tuottajaa.

Hän myöntää, että toimia Suomessakin tarvitaan, mutta keinot tuntuvat kuitenkin olevan vähissä.

Vuonna 2016 järjestetty traktorimarssi Helsinkiin on nähty ja ruokaa on jaeltu ihmisille tuottajahinnalla. Tällä hetkellä Lahti ei näe, että Helsingin sisäänmenoväyliä tultaisiin tukkimaan esimerkiksi kylvämällä perunaa moottoritien liittymiin.

Lahti ei löydä hyväksyttävää syytä kuluttajien elämää hankaloittaville protesteille, vaikka hän toisaalta tuo esiin, että myös ympäröivä yhteiskunta tuntuu odottavan tuottajien liikehdintää.

”Suomalainen kuluttaja ei ole valmis siihen. Toteutuksen pitää olla kirurgisen tarkkaa. Pitää olla vaikuttavuutta, mutta se ei saa rangaista syyttömiä.”

Kysymykseen siitä, ovatko tarkat ja pistemäiset sekä yhteiskuntajärjestystä horjuttamattomat mielenilmaukset lainkaan vaikuttavia, Lahti vastaa, että MTK:ssa on kyllä tiedostettu, että ”järkevällä diskuteeraamisella ei ole saatu tuloksia aikaan”.

”Jos sitten tilanne tarpeeksi pitkälle menee, eivät protestit järjestämättä jää”.

Ympäri Euroopan levinneet maataloustuottajien mielenosoitukset ja mellakat ovat saaneet Euroopan komission reagoimaan, mutta protestit jatkuvat edelleen. Niiden on arveltu jatkuvan kesän EU-vaaleihin asti.