Pieni mutta tärkeä siivekäs on tämän päivän sankari

Tänään vietetään YK:n alulle panemaa maailman mehiläispäivää.

Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ruuantuotannon kannalta, Suomen YK-liitto muistuttaa.

Maailman ruokakasveista 75 prosenttia tarvitsee pölyttäjiä. Pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta, YK-liitto kertoo.

Maailman villeistä kukkivista kasveista lähes 90 prosenttia on kokonaan tai ainakin osittain riippuvaisia pölyttäjistä.

Mehiläispäivän tavoitteena on tuoda esille keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella.

Kevään viipyminen ei haitannut mehiläispesien kehitystä, Suomen mehiläishoitajain liitto SML tiedottaa. ”Tarhamehiläisiä viileä kevät ei haittaa, kunhan ne pääsevät aika ajoin kuitenkin hakemaan siitepölyä ja mettä.”

”Mehiläisten kannalta on tärkeää, että pajun kukinnan aikaan sattuu lämmin jakso, jolloin ne saavat kerättyä siitepölyä pesään ja sikiöinti alkaa”, mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kertoo. ”Niin pesä alkaa vahvistua nopeasti.”

Hyvin kehittynyt mehiläisyhteiskunta kerää myöhemmin keväällä ravintoa nopeastikin heti suotuisan sään sattuessa.

Mehiläiset lähtevät ravinnonhakulennolle, kun sää on melko tyyni ja lämpöä vähintään 10 astetta.

Viileä kevät on siinä mielessä hyväkin, että mehiläispesät ehtivät vahvistua ennen tärkeiden viljelykasvien ja hunajan satokasvien kukintaa. Hyvin lämpiminä keväinä monet kasvit kukkivat yhtä aikaa ja varhain, jolloin mehiläispesissä ei vielä ole paljon pölytys- ja medenkeruuvoimaa.

Martikkala arvioi, että mehiläiset selvisivät talvesta keskimääräisesti. Mehiläispesiä menetetään aina jonkin verran talviaikaan.

Merkittävin talvitappioiden aiheuttaja on mehiläisiä heikentävä varroapunkki, mutta usein yhteiskunnan menehtyminen on monen tekijän summa.

Kesäkaudelle Suomessa lähtee arviolta 70 000 mehiläispesää.