Sari Himanen oli lokakuussa tyytyväinen rypsikasvustoon kehittyneen paalujuuren kokoon ajatellen kasvuston talvehtimista. Kuva: Heli LehteläKevään ja syksyn kylvöt samaan syssyyn ja sukkulamatoja rypsikasvustoon – Mitä ihmettä Karilan pelloilla on touhuttu?
Rapsipistiäisen torjunta luomussa vaatii uudenlaisia otteita.TilaajalleSuomalaisille öljykasveille olisi kysyntää, mutta etenkin luomuöljykasvien viljelyssä ovat viime vuosina korostuneet tuholaisten hallintaan liittyvät haasteet.
Etelä-Savolaiset luomuviljelijät kaipasivat uusia keinoja tuholaisten hallintaan. Luomusyysöljykasveilla keskeinen tuholainen on rapsipistiäinen, joka runsaana esiintyessään tuhoaa syysöljykasvikasvuston nopeasti kylvön jälkeen. Mikkelissä, Karilan luomupelloilla, tehtiinkin viime kesänä poikkeuksellisia tuholaistorjuntaan liittyviä kokeiluja.
”Luomuviljelyssä maan hyvällä kasvukunnolla, ravinteiden saatavuudella ja peltoekosysteemin monimuotoisella eliöyhteisöllä on erityisen keskeinen merkitys sadontuotolle ja kasvintuhoojien ennakoivalle hallinnalle”, aloittaa Niina Saastamoinen Pro Agria Etelä-Savosta.
Syntyi ajatus kokeilla, voisivatko kasvihuoneissa tuholaisia torjuvat sukkulamadot pitää öljykasvien tuholaisia kurissa myös pellolla.
Ennen käytännön toimia tehtiin kuitenkin selvityksiä.
”Asiaa kokeiltiin ensin Biotuksen laboratoriossa. Kun sukkulamatojen havaittiin toimivan rapsipistiäistoukkien biologisessa torjunnassa, kokeilua voitiin jatkaa pelto-olosuhteissa”, hän jatkaa.
Heinäkuussa kylvetylle luomusyysrypsille levitettiin elokuussa kasvinsuojeluruiskulla sukkulamatoja.
”Peltokokeessa tekninen toteutus eli sukkulamatojen levitys onnistui hyvin. Emme kuitenkaan onnistuneet todentamaan sukkulamatojen tehokkuutta rapsipistiäisen toukkiin.”
Mahdollisia syitä olivat levitysajankohdan jälkeinen kuivuusjakso ja yölämpötilojen putoaminen sukkulamatojen toimintakyvyn kannalta turhan alhaisiksi.
”Sukkulamadot biologisina eliöinä tarvitsevat menestyäkseen niille suotuisat olosuhteet”, Saastamoinen toteaa.
”Kasvaessaan toisen kasvin aluskasvina syysrypsi on ehtinyt ohi altteimman vaiheen silloin kun rapsipistiäiset ovat runsaimmillaan loppukesästä.”
Viereisen kasvulohkon päällekkäisviljelykokeilussa kylvettiin taas luomukevätrypsi ja -syysrypsi yhtä aikaa toukokuun lopussa.
”Ideana oli, että kasvusto olisi niin tiheä, että rikoille ei jäisi tilaa ja syysrypsi olisi paremmin suojassa rapsipistiäisen vioitukselta loppukesällä”, kertoo Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Näin kävikin. Kevätrypsin puinnin jälkeen syysrypsi lähti kasvamaan reippaasti.
”Kasvaessaan toisen kasvin aluskasvina syysrypsi on ehtinyt ohi altteimman vaiheen silloin kun rapsipistiäiset ovat runsaimmillaan loppukesästä.”
Syysrypsiä on kokeiltu myös ohran tai härkäpavun aluskasviksi kylvettynä, jolloin se toimii osana monipuolista viljelykiertoa.
”Tässä kokeilussa päädyttiin kevätrypsiin, joka toimii alueella vaihtoehtokasvina luomusyysrypsille. Kokeessa ei käytetty kasvinsuojeluaineita.”
Edellisenä vuonna Etelä-Savossa testattiin ravinnekuidun ja tilojen käyttämien orgaanisten lannoitteiden vaikutuksia luomusyysrypsille. Syysrypsin kasvu syksyllä oli vahvinta ravinnekuidun ja biokaasulaitoksen tuottaman mädätejäännöksen yhdistelmällä lannoitetulla kaistalla, niin juuriston kuin kasvustobiomassankin osalta.
”Pinta-alatukien hakija on vastuussa siitä, että pinta-alatukien ehdot täyttyvät myös tilanteissa, jolloin hän on mukana esimerkiksi eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeessa”
Harva viljelijä pystyy taloudellisista syistä kokeilemaan täysin kemikaalittomia torjuntakeinoja tuholaisongelmistaan tunnetuilla öljykasveilla. Näissä kokeiluissa takana onkin EU:n rahoitus, laaja yhteistyöverkosto ja tarkkaan mietitty tavoite.
Kokeilut ovat osa kolmevuotista Innokas-hanketta, jossa tutkitaan luomuviljelyyn sopivia biologisia ja viljelyteknisiä keinoja kasvintuhoojien hallintaan. Hankkeeseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta. Kyseessä on EU-osarahoitteinen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke, jonka tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu, maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyvä ongelma ja tuottaa uusi innovaatio tai toimintamalli.
”Hanke toi mahdollisuuden testata täysin uusia menetelmiä, jolloin riski epäonnistumisesta ei kohdistu yhdelle viljelijälle.”
Innokas-hankkeeseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta. Kuva: Heli LehteläTänä vuonna päättyvää hanketta on koordinoinut Pro Agria Etelä-Savo ja sen osatoteuttajana on ollut Luonnonvarakeskus. Innovaatioryhmään on kuulunut lisäksi viisi juvalaista luomukarjatilaa ja yritysosaamista tuovat Soilfood ja Biotus.
”Yhteistyössä keskeistä on ollut tarvelähtöisyys, vahva alueellinen näkökulma ja viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden ja yritysten osaamisen yhdistäminen”, pohtivat Saastamoinen ja Himanen.
MT tiedusteli Ruokavirastolta, voiko innovaatiotuki lähtökohtaisesti estää samalta alalta pinta-alatukien saannin
”Pinta-alatukien hakija on vastuussa siitä, että pinta-alatukien ehdot täyttyvät myös tilanteissa, jolloin hän on mukana esimerkiksi eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeessa”, vastaa erityisasiantuntija Antti Hietala.
Samaa toimenpidettä tai kustannusta ei saa tukea kahdesta eri rahoituslähteestä päällekkäin.
”Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeissa ei makseta viljelijätukea lohkoille vaan tuetaan innovaation kehittämistä, jossa alkutuottajat ovat olennaisesti mukana”, toteaa erityisasiantuntija Ruusa Kangas.
Tukihakemuksella lohkot ilmoitetaan lohkolla olevan kasvuston mukaisesti ja viljelymuistiinpanoihin kirjataan lohkolla tehdyt toimenpiteet kirjaamisvaatimusoppaan mukaisesti.
Hietala kertoo, että kokeilu ei lisää valvontaan valikoitumisen riskiä.
”Jos kasvusto näyttää poikkeukselliselta, se saattaa aiheuttaa satelliittiseurannan selvityspyynnön.”
”Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeissa ei makseta viljelijätukea lohkoille vaan tuetaan innovaation kehittämistä, jossa alkutuottajat ovat olennaisesti mukana.”
Rahoitusta eurooppalaisen innovaatiohankkeen toteuttamiseksi voi hakea oman alueen elinvoimakeskuksesta. Valmistelua varten on haettavissa valmistelurahaa. Lisäksi järjestetään valtakunnallisia erillishakuja, joita hallinnoi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Tukea voi saada julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Hankkeen toteuttamista varten muodostetaan EIP-ryhmä, jossa ovat mukana sekä viljelijät että hankkeessa kehitettävään innovaatioon tarvittavat asiantuntijat.
Hakemus täytetään verkossa Hyrrä-asiointipalvelussa. Valtakunnallinen teemahaku on auki parhaillaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
