Neljä laakasiiloa on täynnä ensimmäisen ja toisen sadon säilörehua. Viides siilo odottaa kolmannen sadon korjuuta. Kuva: Rami Marjamäki
Kaupin tilalla sade viivästytti toisen säilörehusadon korjuuta – viilennyspuhaltimet auttavat lehmiä selviämään helteestä
MT seuraa hämeenkyröläisen Kaupin tilan vuotta. Toinen säilörehusato saatiin korjattua viikon 29 lopulla.
Kaupin maitotilan lehmät pysyttelevät helteellä mieluummin pihatossa, jossa on viilennyspuhaltimet. Parsia puhdistamassa tilan tuleva yrittäjä Patrik Harhala. Kuva: Rami MarjamäkiHämeenkyröläisellä maitotilalla säilörehunkorjuu on edennyt varsin mallikkaasti.
Toisen sadon korjuu saatiin päätökseen viikon 29 lopulla, vaikka alkua viivästyttivätkin kesän sateet.
”Jos viime viikon sateita ei olisi tullut, oltaisiin päästy aloittamaan aikaisemmin”, kertoo Kaupin tilan tuleva yrittäjä Eeva Harhala.
Toisella sadolla hehtaareita korjattiin yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin eli noin 40 hehtaaria.
Harhalan mukaan rehu ehti hieman vanhentua sateiden vuoksi, mutta laadullisesti kyseessä ei ole mikään merkittävä takaisku.
Hänen sanojensa mukaan ”ruokinnallinen laatu on ihan ok”. Rehun sulavuus, eli niin sanottu D-arvo, korjatulla sadolla on noin 650:n hujakoilla.
Nyt tilan viidestä laakasiilosta on neljä täynnä, ja viimeinenkin tulee saamaan täytettä syksyllä.
”Kolmas sato kerätään niiltä lohkoilta, joita ei kynnetä. Kun saadaan vielä se viimeinenkin siilo täyteen, niin sitten on oikeinkin hyvä tilanne talvea ajatellen.”
Syksyllä Harhalan mukaan on tarkoitus kyntää noin 15 hehtaarin edestä peltoa, eli kolmatta satoa korjattaisiin arviolta 25 hehtaarin alalta.
”Täytyy nyt vähän arvioida vielä, että miltä ruoho pelloilla näyttää. Jos on oikein hyvän näköistä, niin tuntuu vähän hassulta kyntää ruoho piiloon. Tällä hetkellä alustavat suunnitelmat ovat kuitenkin nämä.”
”Helteiden todelliset vaikutukset näkee yleensä vasta niiden jälkeen, joten toivotaan parasta.”
Säilörehunkorjuun aikaan Kaupin tilalla keskityttiin myös kuivaheinän tekemiseen, jolloin harvoina poutapäivinä on riittänyt puuhaa yllin kyllin.
Kuivaheinää on tehty yhteistuumin naapuritilan kanssa, ja omaan käyttöön on korjattu noin 10 hehtaaria.
Rehunteko oli Eeva Harhalan mukaan ensimmäinen 51 vuoteen niin, ettei hänen isänsä ja tilan nykyinen yrittäjä Risto Linnainmaa ollut mukana rehunteossa.
”Isäni oli auttamassa veljeäni, mutta hyvin silti pärjättiin”, hän toteaa.
Helteellä rehu vaihdetaan lehmien eteen tavallista useammin, jotta se ei lämpene liikaa. Kuva: Rami MarjamäkiTilan lehmät ovat selviytyneet helteistä yllättävän hyvin.
Keväällä navettaan asennetut viilennyspuhaltimet ovat osoittautuneet Harhalan mukaan pelastukseksi navetan ilmastolle.
Lehmillä on vapaa pääsy laitumelle, jolloin ne voivat halutessaan viettää viileämpiä öitä ulkona.
”Suurempaa romahdusta maitomäärään ei tullut. Helteiden todelliset vaikutukset näkee yleensä vasta niiden jälkeen, joten toivotaan parasta.”
Myös ruokintaan on kiinnitetty helteellä erityistä huomiota: rehua vaihdetaan ruokintapöydiltä tiheämmin, jotta se ei lämpene liikaa. Lämpimänä rehu menettää sekä maittavuuttaan että sulavuutta.
Lämpimässä rehussa myös homeiden kasvu kiihtyy, mikä voi aiheuttaa lehmille terveysongelmia.
MT seuraa Hämeenkyrössä sijaitsevan Kaupin maitotilan vuodenkiertoa. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
