Vuonna 2040 kotimaista sianlihaa tuottaa ehkä vain 70 tilaa – ”Ei ole merkkejä, että kehitys olisi hidastumassa”
Maatilojen määrä Suomessa jatkaa laskuaan ja tuotanto keskittyy yhä isommille tiloille. Tutkijat eivät usko kehityksen suunnan muuttuvan.Tilaajalle
Vaikka tuotanto tilakohtaisesti keskittyy, tuotannon taso ei välttämättä merkittävästi muutu. Kuva: Markku VuorikariJos maatalouden rakennekehitys jatkuu samansuuntaisena kuin tähän asti, vuonna 2040 sianlihaa tuottaisi Suomessa vain 70 tilaa. Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksesta.
Lypsykarjatilojen määrä laskisi reiluun 1 300 tilaan. Siipikarjatilojen määrän ennustetaan pysyvän liki samana nykyiseen verrattuna. Yhteensä tilamäärä supistuisi nykyisestä reilusta 42 000 tilasta 27 000 tilaan.
Erityisesti sikatilojen vahva keskittyminen herätti huolta viime tiistaina järjestetyssä suhdannekatsauksen julkistuswebinaarissa.
”Ei ole merkkejä, että kehitys olisi hidastumassa. Vaikka poliittista tahtoa siihen olisi, kehityksen hidastaminen vaatisi rajuja toimia, ja se tulisi kalliiksi”, arvioi Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Vaikka tuotanto tilakohtaisesti keskittyy, tuotannon taso ei välttämättä merkittävästi muutu, Niemi muistutti. Toisaalta tuotannon tasoon vaikuttaa kulutuksen kehittyminen.
”Teknologinen kehitys ja mittakaavaedut puoltavat tilakehityksen jatkumista isompiin tiloihin. Kolikon toisella puolella on riskien hallinta”, kommentoi Luken erikoistutkija Csaba Jansik.
Tilojen keskittyminen keskittää myös riskejä. Kuvaan tulee huoltovarmuusnäkökulma.
Lisäksi ympäristön pistekuormitus kasvaa isoilla tiloilla, kun lanta tuotetaan yksittäisissä kohteissa.
”Lantaa kuitenkin tarvitaan laajemmin peltoalueilla”, Jansik totesi.
- Osaston luetuimmat
