

Suomalaiset tomaatit, kurkut ja muut kasvihuonetuotteet kasvavat yli 90-prosenttisesti turvealustalla. Maailmanlaajuisestikin turve on eniten käytetty kasvualusta.
Kun energiaturpeen tuotantoa vähennetään, samalla heikkenee kasvuturpeen saatavuus. Kasvihuoneyrittäjien keskuudessa asia on aiheuttanut huolta.
Siksi alalla käynnistettiin tutkimushanke, jossa etsittiin kasvuturpeelle kavereita.
Tulos oli, että turpeen osuutta kasvualustoissa voidaan vähentää, mutta täysin turpeettomien kasvualustojen tuotekehitys ja sovittaminen nykyisiin viljelytekniikoihin vaatii aikaa.
Kasvuturve parantaa kasvualustan ominaisuuksia viljelykasvista riippumatta, oli kyseessä sitten kurkku, pelargoni, kuusen taimi tai jokin muu Suomessa viljeltävä kasvi.

Hankkeessa tehtiin viljelykokeita Luonnonvarakeskuksen tutkimuskasvihuoneissa ja käytännön viljelmillä. Kokeissa oli mukana erilaisia kasvualustaseoksia, joissa turpeen osuus vaihteli.
Turpeen kaveriksi sekoitettiin erilaisin osuuksin puukuitua, rahkasammalta, mädätejäännöstä, kompostia sekä järviruokoa.
Tulosten mukaan kasvuturpeen sekaan voidaan sekoittaa jopa 50 prosenttia muita materiaaleja ilman, että satotaso tai kauppakelpoisuus laskee.
Melko pienikin, noin kolmanneksen tai neljänneksen turvesekoitus parantaa kasvualustan ominaisuuksia huomattavasti.
Täysin turpeettomista kasvualustoista parhaiten kokeissa toimivat ne, jotka sisältävät sammalta ja puukuitua. Sen sijaan kompostipohjaiset tai mädätejäännöstä sisältävät kasvualustat eivät yleensä toimineet yhtä hyvin ilman merkittäviä muutoksia viljelyreseptiikassa ja -tekniikassa.
Kasvihuoneviljelyssä on jo laajasti käytössä kasvualustoja, joissa turpeen sekaan on lisätty puukuitua tai rahkasammalta. Silti kasvuturve on edelleen tärkein kasvualustamateriaali suomalaiselle puutarhatuotannolle.