Jyrki Wallin muistuttaa, että oikeanlaisilla viljelymenetelmillä voidaan pienentää huomattavasti turvepellon aiheuttamien päästöjen määrää. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
Turvemaa saanut rahoittajia ja viljanostajia kaikkoamaan, ”Vaikutuksia myös pellon hintaan”
MTK:n Jyrki Wallin peräänkuuluttaa reilun siirtymän instrumenttien luomista kiireesti; ahdinko voi osua pahasti yksittäisen viljelijän kohdalle.Tilaajalle
Suosta raivattua turvepeltoa. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoKotimaan viljamarkkinoille on ilmaantunut kasvintuottajat täysin yllättäneitä esteitä.
”Viime vuoden lopulla ja tänä vuonna on alkanut kantautua viestiä, että turvemailla viljelty vilja ei enää kelpaa kaikille ostajille. Ilmiö on lähtöisin kaupan hyllyiltä. Elintarviketeollisuudessa ja kaupassa lasketaan, mitkä tekijät vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Kauppa ei ota riskiä siitä, että tuote ei myy”, toteaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Wallin toteaa, että toistaiseksi vielä vaihtoehtoisia myyntikanavia löytyy.
”Mutta mikä sitten on hinta? Suuntaus vaikuttaa myös pellon arvoon, jos instrumentteja reiluun siirtymään ei luoda nopeasti. Maalajiin perustuva määrittely on hyvin kategorinen. On erilaisia turvepeltoja, ohut- ja paksuturpeisia sekä erilaisia tapoja viljellä. Sellaisiakin, joiden avulla voidaan hidastaa tai estää turpeen hajoamista”, hän toteaa.
Myös maatalouden rahoittamisessa on ilmastokysymyksistä tullut merkitseviä.
”Kaikkein tiukimmat kriteerit näyttää olevan OP-ryhmällä. Päästövähennyskriteerit vaikuttavat selkeästi rahoituksen saamiseen. Kuitenkaan ruokaa tuskin koskaan voidaan tuottaa päästöttömästi, ja globaalisti ajatellen meidän ei tarvitse hävetä.”
Wallin peräänkuuluttaa maatalousalan tulevaisuuden turvaamiseksi oikeudenmukaisen siirtymän välineitä, vastuullisuutta ja entistä tarkempaa mittaamista.
”Tämä ei taida loppua tähän ja markkinavaikutuksia varmasti tullaa näkemään jatkossa.”
”Kategoristen maalajikohtaisten kieltojen sijaan viljelijöille tulee tarjota mahdollisuus osoittaa itse tuotteidensa hiilijalanjälki. Datan hyödyntäminen avaa tähänkin uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös viljelijälle mahdollisuuden taloudelliseen hyötyyn”, Wallin toteaa.
Esimerkiksi Tanskassa on päätetty luopua osasta turvepeltoja viljelykäytössä. Tämä koskettaa vain syväturpeisia maita ja tällöin kuitenkin valtio korvaa viljelijälle menetyksen.
”Tanskan mallissakin oleellisessa roolissa on mittaaminen, todentaminen ja datan hyödyntäminen. Kustannuksista vastaa valtio. Jos viljelijä edelleen jatkaa tällaisten peltojen viljelyä, on luvassa sakkoja, jotka tekevät viljelyn kannattamattomammaksi.”
Wallin ennustaa nyt alkaneen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa.
”Tämä ei taida loppua tähän ja markkinavaikutuksia varmasti tullaa näkemään jatkossa.”
- Osaston luetuimmat
