MTK:n Åberg: Maatalouden kriisituen vähäinen hakeminen on hyvä juttu – kustannusten lasku keväällä pienensi tarvetta kriisituelle

Maatalouden kriisitukihaku oli auki kesä–heinäkuun ajan. Hakemuksia tuli odotettua vähemmän, ja kriisitukirahaa jää käyttämättä noin kaksi kolmasosaa.

MTK:n Johan Åberg sanoo, että lannoite- ja sähkökustannukset jäivät odotettua pienemmiksi. Siksi suuri osa kriisituesta jäi hakematta.

”Kustannustuki valmisteltiin viime syksynä, kun sähkön ja lannoitteiden hinnat olivat huipussaan. Moni viljelijä kuitenkin jätti lannoitteet ostamatta syksyn korkeimmilla hinnoilla. Keväällä hinnat laskivat, eivätkä ostohinnat täyttäneet kriisituen kriteerejä”, Åberg toteaa.

Lannoitteita ostettiin keväällä normaalia enemmän. Hinnat laskivat kevään aikana niin paljon, ettei kustannustukea niiden hankintaan enää ollut mahdollista saada.

Åberg toteaa, että joukossa on varmasti niitäkin, jotka eivät ole huomanneet tai muistaneet hakea tukea.

”Kriisituen matala tarve on kuitenkin vain hyvä juttu. Kriisituki pitää nähdä oikeasti kriisitukena. On vain hyvä asia, jos hinnat ovat sen verran alhaiset, että tukea ei tarvitse maksaa. Kyseessä ei ole tulotuki, joka nyt on jäämässä osalta viljelijöistä saamatta.”

”Syksyllä varauduttiin siihen, että hintataso pysyy hyvin korkealla koko kevään. Kriisituen tavoitteena oli helpottaa tilannetta, että tilat eivät joudu kylmiksi.”

Åberg on sitä mieltä, että käyttämättä jäänyt kriisituki tulisi käyttää investointitukiin, kuten myös kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.) ehdotti torstaina.

Monilla alueilla investointitukirahat ovat loppuneet kesken, minkä vuoksi viljelijät ovat saaneet kielteisiä tukipäätöksiä. Åbergin mielestä investoinnit tulisi turvata tuella.

Toinen vaihtoehto yli jääneen tuen käyttöön olisi esimerkiksi kuivuudesta johtuva kriisituki, jonka mahdollisuutta pohdittiin alkukesällä. Niihin Åberg suhtautuu kuitenkin epäileväisesti.

”Kuivuus- ja märkyystukien kohdentuminen on aikaisemman kokemuksen perusteella hyvin haastavaa. Tilakohtainen kuivuusmalli perustuisi sadantaan ja arvioituun satomenetykseen ja se on liian vaikea yhtälö”, Åberg kertoo.

Komission uusi asetus sallisi kuivuusperustaisen tuen maksamisen. Tämän vuoden kuivuustilanne ei Åbergin mukaan kuitenkaan ole yhtä huono kuin vuonna 2018. Eniten ovat kärsineet kevätviljat, mutta viljelyssä on onneksi paljon syysviljoja, jotka ovat pärjänneet kohtuullisesti.

”Nurmirehujenkin osalta tilanne vaikuttaa jo paremmalta. Ensimmäinen säilörehusato jäi pieneksi, mutta nyt näyttää siltä, että tarve saadaan täytettyä toisen ja kolmannen sadon myötä”, Åberg toteaa.

Jos kriisitukea halutaan maksaa, Åberg kohdistaisi sen nuorille viljelijöille, jotka ovat äskettäin tehneet sukupolvenvaihdoksen.

”Korkotason nousu on tuonut nuorille viljelijöille haasteita, ja heitä olisi tärkeä tukea.”

Jos tuki jaettaisiin kriisitukena kaikille Suomen tiloille, määrät jäisivät niin pieniksi, että sillä ei ole juuri mitään merkitystä tiloille.

”MTK:n johtokunta kokoontuu kesäkokoukseen viikonvaihteessa. Tästä varmaan keskustellaan siellä. Mahdollisesti teemme jonkun kannanoton tässä asiassa”, Åberg kertoo.