Tässä ovat suurimmat maaseudun tukien saajat – isoimmat yritystuet menivät biokaasulaitoksille

Ruokavirasto julkaisi tiistaina tiedot viime vuonna maksetuista EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista maaseudun tuista.

Tukitietoihin sisältyvät maksetut viljelijätuet, maaseudun yritys-, hanke- ja rakennetuet sekä markkinatuet.

Eniten tukia maksettiin viime vuonna siikalatvalaiselle Osuuskunta Siikaverkolle, jolle maksettiin yhteensä noin 3,64 miljoonaa euroa hanketukia. Osuuskunta Siikaverkko kertoo kotisivuillaan rakentavansa yli 2 000 kilometrin laajuista valokuituverkkoa yli 2 000 jäsenelleen.

EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta.

”EU:n maaseuturahaston tuki osana investointien rahoitusta mahdollistaa kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamisen tasavertaisesti myös harvaan asutuille alueille. Pitkäjänteisen työmme arvo on korostunut huoltovarmuuden merkityksen kasvaessa viime vuosina”, sanoo Osuuskunta Siikaverkon hallituksen puheenjohtaja Jarmo Riikonen.

EU:n maaseuturahoituksella on Ruokaviraston tiedotteen mukaan rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille maata.

Toiseksi eniten maaseudun tukia sai Luonnonvarakeskus, joka keräsi 2,44 miljoonan euron tukipotin. Hanketukia tästä oli noin 1,74 miljoonaa euroa ja viljelijätukia 698 000 euroa.

Kolmantena on Pro Agria Itä-Suomi oy 2,41 miljoonalla eurolla. Se sai muita tukia noin 1,57 miljoonaa ja hanketukia 837 000 euroa.

Luonnonvarakeskus ja Pro Agria Itä-Suomi löytyivät kolmen kärjestä myös vuonna 2023, sijoilta yksi ja kaksi.

Viime vuonna ruuantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin yhteensä 1,9 miljardilla eurolla.

Viljelijätukia maksettiin yhteensä 1,660 miljardia euroa. Lisäksi tuettiin esimerkiksi maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppoja, tuottajaorganisaatioita, erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita sekä maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa.

Viljelijätukia sai eniten Antroma oy Siikajoelta, 1,40 miljoonaa euroa.

Eniten yritystukia ovat saaneet biokaasulaitoksia pyörittävät yritykset. Ykkönen on Ojasaaren biokaasu oy Ylivieskasta, jolle maksettiin noin 799 000 euroa. Viskaalin ekokylä oy Muhokselta sai 767 000 euron ja Kattaalan voima oy Vieremältä 756 000 euron yritystuet. Viskaalin biokaasulaitosta hallinnoiva Viskaalin ekokylä oli kolmen kärjessä myös vuonna 2023.

Rakennetukia sai eniten Knuutin tila oy Nivalasta, 1,23 miljoonaa euroa.

Hanketukia maksettiin eniten siikalatvalaiselle Osuuskunta Siikaverkolle, 3,64 miljoonaa euroa.

Markkinatukia sai eniten Andelslaget Närpes grönsaker Närpiöstä, 1,49 miljoonaa euroa.

Vuonna 2023 maataloustukia maksettiin noin 1,78 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 709 miljoonaa euroa ja kansallinen osuus 1,07 miljardia.

Vuonna 2023 Luonnonvarakeskus oli suurin tukien saaja, sille maksettiin noin 2,497 miljoonaa euroa, josta hanketukia oli 1,8 miljoonaa ja noin 650 000 euroa viljelijätukia. Toiseksi eniten tukia maksettiin ProAgria Itä-Suomelle, yhteensä noin 2,49 miljoonaa hanketukina ja muina tukina. Kolmantena oleva Andelslaget Närpes Grönsaker sai markkinatukea 2,49 miljoonaa.

Juttua täydennetty 8.4.25 klo 11.40: Lisätty viljelijätukien, rakennetukien, hanketukien ja yritystukien ykkönen. Juttua myös korjattu: muutettu top 3:n miljardit miljooniksi. Lisätty vielä 11.47 markkinatukien ykkönen. Juttua on täydennetty klo 11.53 Ruokaviraston tiedotteen tiedoilla laajakaistayhteyksien rakentamisesta ja 12.20 yritystukien top3:lla.