Lukijalta: Euroopan omavaraisuutta lannoitteissa on vahvistettava

Kahden sotavuoden aikana Eurooppa on onnistunut kohtuullisesti irtautumisessa Venäjän energiatuonnista. Keski-Euroopassa sinisilmäisyydestä Venäjän halvan kaasun suhteen on maksettu kovaa hintaa, joka on välillisesti vaikuttanut koko EU-alueelle.

Suomen vahvuutena on ollut pitkäjänteinen panostaminen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan.

Hälyttävää on kuitenkin Euroopan yhä jatkuva riippuvuus Venäjän lannoitetuonnista. Kyse ei ole mistä tahansa riippuvuudesta, vaan ruokaturvamme ytimestä. Samalla EU on joutunut pitämään lannoitteet pakotteiden ulkopuolella.

Myös Euroopan oma lannoitetuotanto on kärsinyt korkeasta maakaasun hinnasta, mikä on näkynyt merkittävästi myös suomalaisten viljelijöiden tuotantopanosten hinnassa.

Näin ei voi jatkua. Eurooppa ei voi jättää ruokaturvaansa Putinin käsiin. Venäjän lisäksi myös Kiina hallitsee maailman lannoiteraaka-ainemarkkinoita. Eurooppalaisen lannoitetuotannon vahvistaminen on asetettava yhdeksi EU:n teollisuuspolitiikan kärkihankkeista.

Suomella voi olla tässä merkittävä rooli. Meillä on puhtaan sähkön ansiosta erinomaiset edellytykset vihreän vedyn tuottamiseen, josta taas voidaan jalostaa ammoniakkia typpilannoitteiden valmistukseen.

Ammoniakkihankkeita on suunnitteilla jo Kokkolaan, Naantaliin, Poriin ja Kemiin. Näiden avulla Suomi voi irtautua kokonaan Venäjän ammoniakkituonnista, ja tukea koko Euroopan lannoiteomavaraisuutta. Viljelijöiden kannalta myös kilpailun lisääntyminen lannoitemarkkinoilla on erittäin tervetullutta.

Suomen on nyt vahvistettava otettaan teollisten investointien kotiuttamisessa. Se vaatii kotimaisia toimia, kuten sujuvaa luvitusta ja verokannustimen investoinneille. Meidän on pidettävä puolemme Euroopassa noussutta tukikilpailua vastaan ja pidettävä ääntä reilun kilpailun puolesta. Koko Euroopan etu on, että investoinnit menevät sinne, jossa niillä on parhaat puitteet.

Mika Lintilä

kansaedustaja (kesk.)