MT vertaili mansikoiden hintoja eri puolilla Suomea: Näin mansikkaa saa mahdollisimman edullisesti

Kauppoihin on alkanut ilmestymään laatikoittain mansikoita myyntiin. MT vertaili mansikoiden kilohintoja (14.7. – 15.7.) eri puolilta Suomea.

Mukana vertailussa on esimerkkejä S-ryhmän ja Keskon kaupoista useilta paikkakunnilta: Jyväskylästä, Helsingistä, Iisalmesta, Seinäjoelta ja Nokialta. Seinäjoelta mukana on myös Halpa-Halli.

Mansikoiden hintoja vertailtiin kauppojen lisäksi myös myyntikojuilta Helsingistä ja Jyväskylästä.

Mansikoiden hinnoissa pätee selkeä sääntö: mitä suuremman rasian tai laatikon ostaa, sitä edullisemmin mansikkaa saa.

Viiden kilon mansikkalaatikoissa kilohinta on vertailun pienin ja hinta on samalla tasolla eri puolilla Suomea. Halvimmat mansikat löydetään S-ryhmän kaupoista Jyväskylästä, Nokialta ja Iisalmelta hintaan 7,98 euroa kilolta.

Jyväskylän myyntikojuilla kilohinta viiden kilon laatikossa on myös 7,98 euroa kilolta. Mansikkaa myydään myyntikojulla myös 9,40 euroa kilolta. Hintaerot tulevat muun muassa eri mansikkalajikkeen takia.

Keskon kaupoista edullista mansikka saa Iisalmen K-Citymarketista, jossa viiden kilon laatikko maksaa 8,99 euroa kilolta.

250 gramman rasioissa kilohinnat ovat korkeimmillaan, vaihdellen 19,96–27,60 euroa kilolta. Kalleimpia 250 gramman rasioita myydään Jyväskylän ja Helsingin keskustan myyntikojuilla. Helsingin keskustassa sijaitsevassa S-marketissa myydään vertailun edullisinta 250 gramman rasiaa hintaan 19,96 euroa kilolta.

Seinäjoen Halpahallissa myydään 4 euron laatikkoa hintaan 8,88 euroa kilolta.

Kolmen kilon laatikoita myydään Helsingin keskustan S-marketissa hintaan 10,63 euroa kilolta ja Seinäjoen K-Citymarketissa 14 euroa kilolta.

Helsingin myyntikojulla 500 gramman rasian kilohinta on verrattavan kova: 19,58 euroa kilolta. Saman alueen S-marketissa hinta on kuitenkin 16,58 euroa kilolta. Muualla hinta on 13,80-16,98 euroa kilolta. Halvimmillaan Nokian Prismassa.

Vertailussa olevien mansikoiden keskihinta on 15,18 euroa kilolta.

Hinnat pysyvät todennäköisesti melko samanlaisina loppukesään asti.

Kesän sääolosuhteet ovat johtaneet poikkeuksellisen voimakkaaseen alueelliseen porrastukseen mansikoiden satokaudessa. Porrastus tekee satokaudesta tasaisemman, jonka ansiosta mansikkaa on markkinoilla tasaisemmin saatavilla, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton (HML) puheenjohtaja Tarja Matomäki.

Alkukesän sateet vähensivät marjasatoa hieman, ja nyt helteet pienentävät marjakokoa.

"Helle nopeuttaa kypsymistä, mutta samalla marjat jäävät pienemmiksi, koska ne eivät ehdi kasvaa täyteen kokoonsa”, Matomäki kertoo.

Etelä-Suomen aikaisimmat mansikkatilat alkavat olla jo pääsadon osalta loppusuoralla, kun taas muualla Suomessa satokausi voi olla vasta käynnistymässä.

Perinteistä "satohuippua", eli hetkellistä runsasta mansikkamäärää ja halpoja hintoja, ei Matomäen mukaan tänä kesänä todennäköisesti nähdä.

Myös modernit viljelymenetelmät, kuten jatkuvasatoiset lajikkeet ja sadon ajoittamiseen tähtäävät istutukset, mahdollistavat pidemmän ja tasaisemman satokauden. Esimerkiksi keväällä istutetut mansikat on tarkoitettu tuottamaan satoa pääsatokauden jälkeen.

"Tämä mahdollistaa sen, että mansikkakausi jatkuu vuodesta toiseen pitkälle elokuuhun. Tänä vuonna elokuun marjamäärä voi olla jopa tavallista suurempi", Matomäki arvioi.

Tällä hetkellä mansikoiden maku on parhaimmillaan: marjat ovat saaneet aurinkoa ja viileät yöt ovat parantaneet makua, kertoo Matomäki.

"Vielä ehtii pakastaa – nyt on sen aika!"