Traktori maksaa nyt jopa 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten

Maatalouskonekaupan näkymät ovat perinteisesti epävarmoja, mutta sodan ja pitkittyneen koronan ja hintojen nousun takia ennustaminen on entistäkin hankalampaa.

Suomalainen Maaseutu haastatteli kolme keskeistä maatalouskonekaupan toimijaa tammikuun puolivälissä ja kysyi arvioita konemarkkinoiden kehityksestä tänä vuonna.

Vastauksissa oli pieniä eroja, mutta yhteistä on, että konekaupasta liki puolet tuovien traktorimarkkinoiden ennustetaan jatkuvan likimain ennallaan.

Viime vuonna traktorikauppa supistui 17 prosenttia edellisvuodesta. Toista samanlaista tuskin tulee, mutta merkittävää nousuakaan ei ole nähtävissä, toteaa myyntijohtaja Ilkka Nykänen Witraktorilta. Wihuri-konserni tuo ja markkinoi John Deeren koneita.

Nykäsen mukaan viime vuosi oli nihkeä aina loppusyksyyn. Elpymisestä alkoi olla merkkejä ennen Helsigin maatalouskonemessuja, mutta messut käänsivät suuntaa ja vuoden loppu oli kaupallisesti hyvä.

”Nyt jännitetään, jatkuuko veto myös tänä vuonna. Tammikuun on perinteisesti hiljainen konekaupassa, joten vielä sitä on vaikea arvioida”, Nykänen arvioi.

Marras-joulukuun menekin ansiosta viime vuodesta tuli pelättyä parempi.

Muutama tumma pilvi on kuitenkin taivaalla.

Nykäsen mukaan koneinvestoinnit ovat kallistuneet vuodessa jopa 30 prosenttia, millä on väistämättä vaikutusta hankintoihin. Koneiden hinnat ovat nousseet 10–15 prosenttia ja loppu tulee rahoituskuluista.

”Vuosi sitten rahoitusta tarjottiin kiinteällä 0,49 prosentin korolla. Nyt kampanjan aikana luvataan rahoitusta 1,49 prosentin marginaalilla ja 3 kuukauden euriborilla. Tavanomainen konekaupan marginaali on 3–4 prosentin luokkaa. Lainarahasta joutuu maksamaan korkoa vähintään 4–5 prosenttia. Tällaista ei ole ollut vuosiin”, Nykänen laskee.

Agco Suomen myyntijohtajan Matti Kallion mukaan viime vuoden alku oli tahmea, mutta vuoden lopulla kauppa alkoi käydä ja paikkasi alenemaa. Koko vuoden myynti sakkasi silti edelleen jatkuvan koronan ja sodan luoman epävarmuuden takia. Saman aikaan kustannusten nousu jyrähti niskaan.

Ilmapiiri oli sumuinen ja tunnelma odottava eikä tilanne muuttunut, vaikka monella tilalla oli investointimahdollisuuksia, jos esimerkiksi lannoitteet oli hankittu vanhoilla hinnoilla.

Kallio odottaa tästä vuodesta hieman viime vuotta parempaa. Kun viime vuonna jäätiin 1 300 rekisteröintiin, tänä vuonna saatetaan yltää 1 400 traktoiriin. ”Ilmassa on positiivista virettä.”

Koneiden kallistuminen vaikuttaa menekkiin, mutta Kallio uskoo, että kustannuspaineet alkavat hellittää jossain vaiheessa vuotta.

Traktoreiden (Valtra ja Fendt) hinnat nousivat pitkin vuotta, mutta jäivät alle kymmenen prosentin. Nyt vuoden vaihteessa tehtiin vielä kolmen prosentin korotus. Kustannusten kohoaminen ei juuri jätä vaihtoehtoja, Kallio sanoo.

Toimitusvaikeudet leimasivat edelleen konevalmistusta, vaikka esimerkiksi Fendtin valmistusmäärät ylittivät ensimmäisen kerran 20 000 traktorin rajan viime vuonna ja Valtra vahvisti asemiaan useissa vientimaissa. ”Kahden koronavuoden aikana on opittu, miten toimitusketjuja pystytään varmistamaan.”

Traktorimyynti painottuu isoon kalustoon, 200-hevosvoimaisin ja sitä suurempiin. Pieniä maataloustraktoreita on myyty entistä vähemmän. Ehkä kysyntä on siirtynyt mönkijöihin, Kallio miettii.

Kallion mukaan traktoreita räätälöidään entistä enemmän ja täsmäviljelyn varusteiden osuus kasvaa. ”Automaatiohjaus yleistyy varmasti ja valmius siihen on jo lähes kaikissa isoissa traktoreissa.”

Viime vuosi oli vaisu uusien koneiden menekissä, mutta jälkimarkkinointi, kuten varaosamyynti, voiteluaineet ja huolto paikkasivat. Ehkä koneiden kunnossapitoon investoitiin, kun uusien hankintoja lykättiin, toteaa myynti- ja jälkimarkkkinointijohtaja Tapio Ärölä Hankkijalta.

Konekaupan lasku painottui traktoreihin ja puimureihin, mutta näyttää siltä, että alaspäin tultiin myös työkoneissa ja kaikissa tuoteryhmissä. Kokonaisuutena konekaupan liikevaihto aleni hieman, Ärölä kertoo.

Karjatilojen koneissa laskua oli enemmän kuin viljanviljelyn laitteissa, mikä oli toisaalta odotettua. Viljojen hinnat alkoivat nousta ensin ja lihan ja maidon vasta viiveellä, Ärölä miettii.

Polttoaineiden ja sähkön kallistuessa klapikoneiden ja muiden energianinvestointien kysyntä oli kovaa, ja Ärölä arvelee, että tilanne jatkuus samana tänä vuonna.

Ärölän mukaan Hankkija teki tämän vuoden budjetin ja myyntiennusteen syksyllä eikä sitä tarvinnut muuttaa vuoden lopulla. Traktorimyynnin odotetaan pysyvän ennallaan noin 1 300 rekisteröinnissä.

Puimurimyynti notkahti viime vuonna edellisvuoden 190:stä runsaaseen 150 puimuriin ja tänä vuonna saatetaan tulla taas hieman alaspäin, jonnekin 140–150 puimurin tuntumaan, Ärölä arvelee. Agcon Kallion povaa samantapaista puimurivuotta.

Työkonemarkkinoita on Ärölän mukaan vaikea ennustaa, mutta tuskin isoa muutosta viime vuoteen nähdään. Hintojen ja kustannusten nousu vaikuttaa. Maitotilojen tilanne on paranemassa, mikä saattaa näkyä tämän vuoden kalustohankinnoissa.

”Epävarmuustekijöitä riittää, mutta aina niitä on ollut”, Ärölä miettii.

Uusien koneiden myynnin lasku tuo markkinoille myös entistä vähemmän vaihtokoneita. Konekauppiaiden mukaan vaihtokoneita on silti ollut hyvin tarjolla, mutta kiertonopeus on kasvanut.

Hyväkuntoiset ja vähän ajetut vaihtotraktorit eivät yleensä käy edes koneliikkeen pihassa, vaan niille on ostaja valmiina.

Suomeen on tuotu tasaisesti käytettyjä koneita, mutta nyt koneita myös viedään. Witraktorin Nykäsen mukaan oman merkin koneita ei ole vielä viety, mutta erikoisempien merkkien vaihtokoneille haetaan ostajia myös ulkomailta.