Metsästyskoira raateli aitauksessa Papu-lammasta – tilastoa koiravahingoista ei ole
Yksittäisiä koirien aiheuttamia vahinkoja tapahtuu silloin tällöin. Suurta ongelmaa Suomen lammasyhdistys tai Metsästäjäliitto ei asiassa näe.Tilaajalle
Kesäaikaan vahinkoja sattuu harmillisen paljon erilaisten irrallaan olevien koirien kanssa. Suurimmat vahingot tulee silloin, jos liikkeellä on useampi isokokoinen koira. Kuva: Rami MarjamäkiMetsästyskoira raateli aitauksessa olleen Papu-lampaan marraskuussa.
”Kyllä nuo koirat on aika ongelmaksi tässä muodostuneet kun yrittää kotieläimiä pitää. Nämä välikohtaukset toistuu useaan kertaan joka syksy ja useiden eri koirien kanssa”, lampaan omistaja Kari Härkönen kirjoittaa Facebook-postauksessaan.
Papu toipui vammoistaan, mutta aiheuttavatko metsästyskoirat vastaavanlaisia vahinkoja usein?
Vastausta kysymykseen on vaikea löytää, sillä Suomessa ei ole kattavaa tilastoa siitä, kuinka paljon koirat aiheuttavat vahinkoa kotieläimille.
Myöskään esimerkiksi Suomen lammasyhdistyksellä ei ole kattavaa tietoa koiravahinkojen määrästä eikä niitä heidänkään tietojen mukaan kirjata mihinkään.
”Yleensä metsästysporukat käsittääkseni sopivat paikallisten lampureiden kanssa metsästyksen aloittamisesta, eli lampaat otetaan laitumilta sisään ennen aloitusta. Näin ollen väittäisin, että metsästysaikana ei vahinkoja enää ihan kauheasti tapahdu”, arvioi Marjo Simpanen Suomen lammasyhdistyksestä.
”Tänä päivänä lähes kaikilla metsästyskoirilla on tutkat ja niiden seuranta kännykkäsovelluksella. Yleensä ohjaaja ehtii väliin hyvissä ajoin ennen kuin on lähelläkään lampaita, siis jos kiinnostaa.”
Suurta ongelmaa ei myöskään Metsästäjäliitto näe metsästyskoirien suhteen.
”Yksittäisiä tapauksia raportoidaan vuosittain. Meille liittoon ei kuitenkaan tule tällaisia viestejä usein”, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoidonpäällikkö Ere Grenfors.
Simpasen mukaan kesäaikaan vahinkoja sattuu harmillisen paljon erilaisten irtokoirien kanssa. Suurin osa tapauksissa sovitaan hänen mukaansa suoraan lampurin ja koiranomistajan kesken, eivätkä kohtaamiset tule kirjattua mihinkään.
”Mulla on sattunut vahinko, jossa karjalankarhukoira hyökkäsi laitumelle ja raateli useita lampaita. Tämä sattui metsästysaikaan ja tämän koiran omistajan kanssa sovittiin että ilmoittaa jos on jahdissa. Muut metsästyskoirat eivät ikinä ole lampaisiin reagoineet vaikka vierestä ovat juosseet.”
”Osa on vapaaksi päässeitä metsästyskoiria, osa ihan perus lemmikkikoiria. Pahinta vahinkoa tulee silloin, jos koiria on useampi yhdessä liikkeellä.”
Ere Grenfors arvelee, että todennäköisin vahingonmahdollisuus tuotantoeläimillä lienee lammaslaitumella silloin kun isokokoista rotua edustava koira pääsee vapaana aitaukseen.
”Nykyään kyllä kommunikointi toimii loistavasti puolin ja toisin. Oli kyse lampaiden tai suurpetojen sijainnista. Yhteistyö auttaa tässäkin hommassa yllättävän paljon.”
Koiran omistaja on tuottamuksesta riippumattomassa korvausvastuussa puolesta vahingon määrästä, mikäli eläin tappaa tai vahingoittaa toisen tuotantoeläimen.
”Kerran sattunut pahempi vahinko ja kaksi kertaa päästy vähäisillä vahingoilla ja metsästäjä päässyt nuhtelun jälkeen jatkamaan elämäänsä. Nykyään seurat tiedustelee missä lampaat viilettää ja aloittavat metsästyksen semmoisilta alueilta, jossa lampaita ei ole.”
Sitaatit Suomen lammasyhdistyksen kautta tulleita Facebook-kommentteja, joita oli saatu kysyttäessä kokemuksia metsästyskoirien aiheuttamista lammasvahingoista.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
