Salmonellattomuus on kotimaisen sianlihan vientivaltti. Kuva: Viestimedian arkisto
Tähän johtaisi sikaketjun salmonellavalvonnan loppuminen: satoja sairastuneita ja miljoonien euron kustannukset vuodessa
Sianlihan kansallinen salmonellavalvonta maksaa, mutta siitä luopuminen vasta tulisi kalliiksi. Tämän kertoo Ruokaviraston selvitys, joka osoittaa valvonnan suojaavan suomalaisten terveyttä.Tilaajalle
Suomessa on noudatettu kansallista tiukkaa salmonellavalvontaohjelmaa vuodesta 1995. Ohjelma suojelee paitsi eläinten myös ihmisten terveyttä. Kuva: Johannes TervoSuomessa on ensimmäisen kerran selvitetty, mikä sikojen kansallisen salmonellavalvontaohjelman kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys on. Valvontaa on tehty koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.
Jos ohjelmaa ei olisi, salmonellaan sairastuisi vuosittain satoja suomalaisia ja kustannukset ylittäisivät kahdeksan miljoonaa euroa.
Laskelmia on tehty Ruokaviraston tuoreessa selvityksessä, jossa arvioitiin ohjelman kansanterveydellistä ja taloudellista merkitystä kolmessa tilanteessa: ohjelman ollessa voimassa, se lakkautettaisiin tai se perustuisi serologiseen näytteenottoon kuten esimerkiksi Tanskassa.
Nykyisen valvonnan suurimmat hyödyt ovat Ruokaviraston mukaan ne, että ani harva suomalainen sairastuu salmonellaan, tarvitsee sen takia sairaanhoitoa tai on pois töistä.
Suurimmat kustannukset nykyisestä ohjelmasta koituvat tautisaneerauksista sianlihaketjulle, erityisesti tuottajille.
Jos valvontaohjelma lakkautettaisiin tai sitä muutettaisiin, saneerauskustannukset vähenisivät, Ruokavirasto toteaa. Tanskan mallissa pakollisia saneerauksia ei ole eikä sikojen salmonellanäytteiden tarvitse olla puhtaita, jotta eläimiä voi toimittaa teurastamoon.
Vastaavasti ihmisten sairaanhoitokulut kasvaisivat merkittävästi, ja tautitapausten määrän kasvaessa myös salmonellakuolemat lisääntyisivät, selvityksessä arvioidaan.
Vaikka valvontaohjelmaa ei olisi, sianlihan tuotantoketju ja salmonellaseuranta pitäisi Ruokaviraston mukaan järjestää jotenkin, jotta lain vaatimus elintarviketurvallisuuden varmistamisesta täyttyisi.
Jos salmonellaa esiintyisi tuotantoketjussa kuten EU:ssa keskimäärin, Suomessa sairastuisi noin 40–100 ihmistä vuosittain.
Valvonnan tavoitteena on säilyttää salmonellan esiintyvyys alle yhdessä prosentissa tuotantoeläimissä ja alle 0,5 prosentissa niistä saatavissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomen noin 800 sikalassa vain neljässä todettiin salmonellaa.
Hyvin harva suomalainen saa vuodessa salmonellatartunnan esimerkiksi kotimaisesta sianlihasta. Kaiken kaikkiaan suurin osa suomalaisten salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta, Ruokavirasto muistuttaa.
Jos salmonellaa esiintyisi tuotantoketjussa kuten EU:ssa keskimäärin, Suomessa sairastuisi noin 40–100 ihmistä vuosittain, Ruokaviraston selvityksessä kerrotaan.
Mikäli salmonellan leviämistä tuotantoketjussa ei estettäisi lainkaan ja 20 prosentissa sikaloista esiintyisi salmonellaa, vuosittain sairastuisi Ruokaviraston mukaan nelisensataa ihmistä.
Ruokavirasto muistuttaa, että valvontaohjelmasta luopuminen poistaisi lihan tuontia koskevat erityistakuut. Näin ulkomaisesta sianlihasta saisi salmonellan noin 150 suomalaista vuodessa nykyisten noin 50 tapauksen sijaan.
Ohjelman loppuminen vaikuttaisi todennäköisesti myös sianlihan vientiin, Ruokavirasto arvio.
Ruokaviraston tutkimuksia 4/2024: Sikojen kansallisen salmonellavalvontaohjelman merkitys
- Osaston luetuimmat
