Kuluvan viikon sääennusteet lupaavat laajaan osaan maata epävakaista kevätsäätä, jossa vesisateet ja yöpakkaset tekevät hiljalleen kevättä.
”Maaliskuu maata näyttää”, kuuluu vanha sanonta ja katetta sille ollaan saatu varsinkin Etelä-Suomen alueella, jossa lumipeite on pääosin sulanut. Muu Suomi seuraa kevään etenemisessä hieman jälkijunassa, mutta ratkaisun hetkiä pelloilla talvehtivien syyskasvien osalta käydään monissa paikoissa juuri nyt.
Jos pellot pysyvät märkinä, viljaan saattaa iskeä jääpolte. Ilmiö syntyy, kun vesi jäätyy kanneksi kasvien päälle ja tukahduttaa ne. Jääpolte alentaa nopeasti kylmänkestävyyttä ja syö kasvin energiavaroja.
Jään tiiveys vaikuttaa siihen, kuinka vakava jääpolte kasville on. Esimerkiksi edellisvuoden sänki rikkoo jääkerroksen, jolloin kasvi saa ilmaa ja vesi pääsee pois. Viljojen ja nurmikasvilajien välillä on huomattavia eroja niiden jäänkestävyydessä, joten sääolosuhteiden vaikutus selviää vasta jääpeitteen poistuttua pellolta.
Viime syksyn epäedullisista sääolosuhteista johtuen syyskasvien kasvuunlähtö ei ollut paras mahdollinen, sillä peltojen märkyys aiheutti tiivistymiä ja sulamisvesiä kerääviä uria, jotka altistavat jääkannen syntymiselle. Erityisesti peltojen notkokohdat ja varjoisat alueet ovat jääpoltteen riskialueita.
Vallitseva kevätsää tuo mahdollisuuden tarkistella talven tuhoja niin pelloilla, kuin puutarhassakin. Roudattomaan maahan satanut lumipeite on altistanut erityisesti rehevät kasvustot lumihomeelle, joka on yksi syysmuotoisten viljelykasvien sekä nurmikkoalueiden suurimmista talvituhonaiheuttajista heti jääpoltteen jälkeen.
Lumihomeen tekemät tuhot paljastuvat keväällä, kun lumi on sulanut. Kasvusto on kuollut ja siinä on havaittavissa vaaleaa tai punertavaa homekasvustoa. Taudin leviämistä edistää maan pinnalla oleva kasvinjäte, syysviljakasvuston rehevyys sekä pysyvän lumipeitteen sataminen routaantumattomaan maahan.
Peltojen lisäksi lumihome aiheuttaa tuhoja myös puutarhojen nurmialueilla, jotka pääasiallisesti toipuvat siitä kasvin hengissä säilyneen kasvupisteen ansiosta. Peltoviljelyssä talvituho voi pahimmillaan olla täydellinen.
Talvi on ollut syysviljoille pääsääntöisesti otollinen pakkastensa takia, sillä syyskasvit tarvitsevat kylmäkäsittelyn siirtyäkseen kasvullisesta vaiheesta tuottavaan vaiheeseen. Ilman lämpötilan ollessa 0–5° C, tapahtuu vernalisaatio eli idunviritys 30–50 päivässä, pakkasella vielä nopeammin.