Ennallistamissuunnitelma: Ruoantuotannossa olevia turvepeltoja ei olla vettämässä – perhosten ja maisemapiirteiden määrä saatava kasvuun
Maatalouden osalta ennallistamissuunnitelman luonnos vastaa pitkälti ennakoitua. Esimerkiksi laidunala aiotaan kaksinkertaistaa nykyisestä.Tilaajalle
Ennallistamistoimina pyritään luomaan taloudellisia kannusteita, joilla lisätään talviaikaisen kasvipeitteisyyden, erityisesti syysviljojen ja nurmien pinta-alaa, viljavaltaisilla alueilla. Kuvituskuva. Kuva: Visa VilkunaKansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos on lausuntokierroksella.
”Suunnitelman puutelista on pitkä. Suunnitelma vaatii tarkennuksia ja todella isoja poliittisia ratkaisuja”, summaa juristi Vilma Holkko MTK:sta.
Suurin puute on ennallistamisen rahoitus, sanoo Holkko. Kokonaisuudessa ennallistamistoimien kustannus on vuositasolla 1,2 miljardia euroa. Rahoitusvaje on tällä hetkellä noin 400 miljoonaa.
”Kun puhutaan näin mittavasta rahoitusvajeesta, suunnitelmaa ei voida pitää toteuttamiskelpoisena.”
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg toteaa ennallistamisen tulevan Suomelle kalliiksi.
”EU:n rahoituksen ennakoidaan vähenevän tulevalla cap-kaudella. Rahoituksesta tulee iso vääntö, myös kansallisesta osuudesta. Maatalouden rahoitus halutaan kohdentaa aktiiviseen ruoantuotantoon ja kilpailukyvyn parantamiseen, nyt samasta rahoituksesta aiotaan ohjata ennallistamistoimiin rahaa.”
Varsinaisesti mitään yllättävää luonnos ei maatalouden osalta Holkon mukaan sisällä, vaan suunnitelma vastaa pitkälti ennakoituja ja aiemmin esillä olleita toimia.
”Eduskunnan esittämiin muutosehdotuksiin ei ole luonnoksessa juuri reagoitu”, hän kritisoi.
”Positiivista on, että ruoantuotannossa olevia peltoja ei vetetä. Luonnostekstissä ei kuitenkaan selviä, mitä mainitut vapaaehtoiset keinot tarkoittavat.”
Suomessa maatalousympäristön monimuotoisuutta mittaaviksi indekseiksi valitaan viljelysmaiden lintuindeksin lisäksi niittyperhosindeksi ja monimuotoisia maisemapiirteitä sisältävän maatalousmaan osuus. Näiden määrä on saatava kasvuun.
Turvepeltoja koskevat toimenpiteet sisältävät erilaisia kesantoaloja, luomuviljelyä ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä, nurmialoja, vesistöjä suojaavia vyöhykkeitä ja pohjaveden pinnan säätelyä.
Luonnokseen on kirjattu, että aktiivisessa ruoantuotannossa olevia turvepeltoja ei lähtökohtaisesti vetetä. Viljelijän vapaaehtoiseen valintaan perustuen vettäminen on mahdollista.
”Positiivista on, että ruoantuotannossa olevia peltoja ei vetetä. Luonnostekstissä ei kuitenkaan selviä, mitä mainitut vapaaehtoiset keinot tarkoittavat”, sanoo Holkko.
Toimien vapaaehtoisuutta korostetaan Holkon mukaan luonnoksen saatetekstissä useammassa kohtaa, mutta itse luonnostekstissä vapaaehtoisuus ei näy.
”Jos ennallistamistoimia viedään lakiin, se ei enää ole vapaaehtoisuutta.”
Åberg pitää ongelmallisena sitä, että suunnitelma ei sido tulevia hallituksia vapaaehtoistoimiin. Hänen mukaansa ennallistamisessa on edettävä minimilinjalla.
”EU:ssa ei mene läpi se, että jäsenmaa tekee kunnianhimoisia suunnitelmia, joita ei edes pyritä toteuttamaan. Mikä on komission reaktio, jos Suomi ei saa kirjaamiaan kovia tavoitteita vapaaehtoistoimin täytettyä – muuttuvatko ne lakisääteiseksi pakoksi?”
Luonnoksessa mainituista maatalouden ennallistamistoimenpiteistä valtaosaa toteutetaan Suomessa jo nyt, huomauttaa Åberg.
Suunnitelmassa mainitaan talviaikaisen kasvipeitteen ja ympäristökesantojen lisääminen sekä kotieläinten laidunalan kaksinkertaistaminen nykytilanteeseen verrattuna.
”Laiduntamisen tuplaaminen edellyttää eläinmäärän lisäämistä, eli tuotannon kannattavuuden parantamista”, kommentoi Åberg.
Vesien- ja merenhoidon tehostamisessa keskeisinä toimenpiteinä mainitaan kasvintarpeen mukainen lannoitustaso sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätyksen tehostaminen. Kasvinsuojeluaineiden vähentäminen mainitaan puolestaan pölyttäjäkantojen tilaa parantavissa toimissa.
”Yksittäisten viljelijöiden ei tarvitse olla huolissaan ennallistamisesta, turvepeltovaltaisten alueiden käyttöä ei tulla kieltämään. Mutta pitkällä aikavälillä ennallistaminen luo epävarmuutta maatalouden toimintaan”, Åberg arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
