EU-raha virtaa jatkossa ruokaturvasta ja ympäristönsuojelusta huolehtiville kannattaville tiloille

EU-komission näkemys siitä, minkälaiset maatilat ja viljelijät saavat tulevaisuudessa suoria tukia Euroopan unionin budjetista, alkaa kirkastua.

Ensi viikolla julkaistavassa ”maatalous- ja ruoka-visiossa”, maatalouskomissaari Christophe Hansen linjaa, että suorat tulotuet kohdistetaan entistä enemmän viljelijöille, jotka ”aktiivisesti varmistavat EU:n ruokaturvaa” sekä huolehtivat ”tilojen kannattavuudesta ja ympäristönsuojelusta”.

Julkisuuteen vuodettu visioluonnos on 24-sivuinen. Se ei mene tukien osalta yksityiskohtiin, koska EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on vielä kesken. Luonnosta on referoinut muiden muassa maataloustietopalvelu Agra Facts.

Ruokaturvan lisäksi uusi komissio korostaa sellaisen ”tuotannon priorisoimista”, joka on ”olennaista EU:n strategiselle itsenäisyydelle”. Luonnoksen mukaan erityisesti pienille ja keskisuurille tiloille pitää taata ”olosuhteet, jotka mahdollistavat viljelyn” ilman ”raskasta hallinnollista taakka” myös vaikeammissa luonnonolosuhteissa.

MT:n Brysselistä tavoittamien diplomaatti- ja komissiolähteiden mielestä nimenomaan ”ruokaturvan ja unionin strategisen autonomian korostaminen tukipolitiikassa on merkittävää”. Sillä halutaan varmistaa suorien maataloustukien tulevaisuus, kun EU:ssa pohditaan yhteisten varojen suuntaamista entistä enemmän esimerkiksi puolustukseen.

Läpi koko visiopaperin komissio painottaa sitä, että maatalouteen on saatava lisää nuoria, jotka uskaltavat investoida. Investointikynnystä pyritään madaltamaan muiden muassa sillä, että maataloustuottajille varmistetaan suurempi siivu ruokaketjun tuotoista.

Käytäntöjä, ”joissa viljelijät pakotetaan järjestelmällisesti myymään alle kustannusten”, ei jatkossa enää sallita. Sitä, miten ne estetään ei kuitenkaan yksilöidä.

Komissio lupaa sellaista uutta CAP-maatalouspolitiikkaa, jossa on enemmän kannustimia kuin byrokratiaa ja raportointia edellyttäviä ehtoja. Viljelijöitä halutaan kannustaa erityisesti ilmaston- ja ympäristönsuojeluun. Vision mukaan ”hiiliviljelyn” ja ”ekosysteemipalveluiden” pitää olla jatkossa nykyistä keskeisempiä tulonlähteitä.

Luonnoksen perusteella maatalouspolitiikan ja siihen sisältyvien tukien uudistus ei näyttäisi olevan niin radikaali kuin mitä vielä viime syksynä ounasteltiin. Valtaa ja vastuuta tukien jakamisesta sälytetään entistä enemmän jäsenmaille.