”Kaupan omat merkit ovat markkinahäiriköitä” – ex-ministeri Jari Leppä ei ole muuttanut tiukkaa kantaansa

Maa- ja metsätalousministeriksi juuri valittu Jari Leppä (kesk.) sai vuonna 2017 aikaan suoranaisen kohun nimittäessään kaupan omia merkkejä markkinahäiriköiksi.

"Ihan samalla tavalla ajattelen edelleen”, hän totesi MT Livessä keskiviikkona. ”Asetelma ei ole muuttunut miksikään.”

MT Maatalouden päällikkö Laura Ruohola kysyi, mikä kaupan merkeistä tekee ongelman.

Niihin on kopioitu reseptiikka elintarvikeyritysten brändituotteista, Leppä totesi. Yritysten tekemää kehitystyötä myydään siis kaupan merkeissä halvemmalla.

Toinen suuri ongelma on, että omia merkkejään teettävä kauppa tietää täsmälleen, miten raha liikkuu ketjun kaikissa osissa. ”Näin se pystyy omalla voimallaan manipuloimaan markkinoita ja vaikuttamaan kustannusten ja tuottojen jakoon ruokaketjussa.”

Leppä mainitsee esimerkin vallan väärinkäytöstä. ”Kun elintarvikemarkkinalakia valmisteltiin, emme millään meinanneet saada elintarviketeollisuuden edustajia kuultavaksi maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Heillä oli pelko, että jos heidän yrityksensä paljastuu, kaupalta saattaa tulla puhelu, että kiitos hyvästä yhteistyöstä. Vallitsi selkeä pelon ilmapiiri.”

Epäterveistä kauppatavoista on puhuttu vuosia. Miksi mikään ei ole edennyt, Ruohola kysyi.

Lepän mukaan toimenpiteitä on kyllä tehty. ”Nämä ovat kuitenkin hitaita prosesseja vaikuttamaan. Näkeehän sen jo pelkästään siinä, millaista tulosta kauppa tekee ja millaista viljelijä.”

Hänen mielestään hintojen ja kustannusten muodostusta koko ruokaketjussa pitää pystyä avaamaan yhä enemmän. Tieto on saatava nimenomaan viranomaisten käyttöön. ”Kilpailuviranomaisen ja elintarvikemarkkinavaltuutetun pitää nähdä entistä tarkemmin, miten tulonjako siellä muodostuu.”

Markkinavalvojille on saatava lisää valtuuksia. ”Tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia ja yhteistoiminnan laajentamista.”

Lisäksi alkuperämerkintöjä pitää edelleen tiukentaa, Leppä korosti.

Hyviäkin esimerkkejä on viime vuosina nähty.

”Kun korona alkoi, kohtuullisessa ajassa sen jälkeen tuottajahinnat lähtivät nousuun. Kauppa ymmärsi, että se on välttämätöntä, jotta voidaan saada suomalaisia tuotteita siinä valtavassa kustannuspaineessa, joka sai vielä lisävauhtia Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.”

Merkkejä paremmasta siis on, Leppä totesi.

”Tosin kun tilanne nyt on vähän rauhoittunut, heti on tullut painetta laskea tuottajahintoja, vaikka kustannukset ovat kuitenkin jääneet kohtalaisen korkealle.”

Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttivat suomalaisen asenneilmaston täysin, Leppä näkee.

”Sitä ennen oli mielipiteitä, että huoltovarmuus on vanhanaikainen käsite. Koronan tulon jälkeen sen merkitystä ei ole kyseenalaistanut enää kukaan.”

”Maailma on arvaamaton paikka ja meillä on naapurissa arvaamaton valtio”, Leppä korosti. ”Jos emme ole varautuneet, avaamme kylkemme.”

Hän huomautti, että Nato-maissa on suurta kiinnostusta suomalaista huoltovarmuusjärjestelmää ja meidän kokonaisturvallisuusajatteluamme kohtaan.

"Huoltovarmuusjärjestelmä on meillä nerokas. Sekä valtio, järjestöt että yritykset ovat sitoutuneet siihen. Se ei ole vain yhden tahon asia vaan kaikkien.”