• Tip tap -esitys kuuluu lehmien jouluun Saijalan maitotilalla – samalla pukin odotus sujuu joutuisammin

    Pudasjärveläisen Ronkaisen perheen lapset ovat esittäneet joululauluja lehmäyleisölle jo viitenä jouluaattona. Perinne sai alkunsa, kun lapsille piti keksiä tekemistä ennen illalla saapuvan joulupukin tuloa.
    Lehmille laulamisesta on muodostunut pudasjärveläisen perheen jouluperinne.
    Lehmille laulamisesta on muodostunut pudasjärveläisen perheen jouluperinne.  Kuva: Suvi Ronkainen
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    24.12.202408:00
    Terhi Torikka

    Joulupukki saapuu pudasjärveläiselle Saijalan maitotilalle vasta illalla, kun kaikki navettatyöt on tehty ja joulusaunassa käyty. Päivä on joulupukkia odottavalle lapselle pitkä.

    ”Jotakin ohjelmaa siihen piti keksiä. Sitten tuli mieleen, kun lapset olivat oppineet päiväkodissa uusia laululeikkejä, että lähdetäänpä esittämään niitä lehmille”, kertoo viiden lapsen äiti Suvi Ronkainen.

    Lehmille esiintymisessä kunnostautuvat etenkin perheen kolme vanhinta tytärtä, jotka ovat nyt 10-, 8- ja 7-vuotiaita.

    ”Jotakin ohjelmaa siihen piti keksiä. Sitten tuli mieleen, kun lapset olivat oppineet päiväkodissa uusia laululeikkejä, että lähdetäänpä esittämään niitä lehmille.” Suvi Ronkainen

    Saijalan tilan nuorta väkeä esittämässä joululauluja tilan lehmille.
    Saijalan tilan nuorta väkeä esittämässä joululauluja tilan lehmille.  Kuva: Suvi Ronkainen

    Ensimmäiset joululaulut lehmille laulettiin viisi vuotta sitten, ja tapa on jatkunut jouluaattoina siitä lähtien. Muulloin navetassa ei lauleta, kotona muuten kyllä.

    ”Usein teemme jouluaattona iltanavetan koko porukalla muutenkin”, Ronkainen kertoo.

    Joululauluista navetassa raikuvat yleensä ainakin Joulupuu on rakennettu sekä Tonttujen juhlayö tip-tap- leikin kera. Myös Pieni pilvi pehmoinen -laululeikkiä on lehmille esitetty.

    Tilan noin 60 lypsylehmän muodostama yleisö suhtautuu lauluihin mielenkiinnolla, mutta rauhallisesti.

    ”Lehmät ovat tottuneita lapsiin. Osa tulee lähemmäs katsomaan ja rapsuteltavaksi”, Ronkainen sanoo.

    ”Usein teemme jouluaattona iltanavetan koko porukalla muutenkin.” Suvi Ronkainen

    Maitotilan jouluaatto alkaa tietysti aamunavetalla, jonka jälkeen syödään puuroa. Sitten tuodaan kuusi sisään ja koristellaan. Sitä seuraavat joulurauhan julistus ja evankeliumin luku sekä mahdollisesti vierailuja sukulaisten luo.

    ”Sitten on se iltanavetta ja vielä joulusauna ennen pukin tuloa”, Ronkainen kertoo.

    Toistaiseksi jouluihin ei ole sattunut erityisiä hankaluuksia tai eläinten sairastumisia. ”Siinä on ollut hyvä onni”, Ronkainen miettii.

    Osalla tiloista joulumuistojen joukkoon liittyy oma tai eläimen sairastuminen pyhinä, jolloin avuksi navettaan on saattanut joutua myös joulunviettoon tulleita sukulaisia.

    Näin oli esimerkiksi Vanilja-lehmän kohdalla Rautjärvellä. Tarinan loppu oli niin onnellinen, että se nosti kyynelet omistajan silmiin.

    Tässä tapauksessa taas sukulaisten antama apu johti huoltomiehen kutsumiseen, vaikka työt ensin sujuivatkin hyvin.

    ”Mummoni aikana navetta ja lehmät on kuulemma pesty jouluksi. Olisihan se hienoa vieläkin, mutta lehmiä on nyt suunnilleen kymmenkertainen määrä.” Heini Peräkylä

    Aiemmin, kun karjat olivat pienempiä, eläimille saatettiin usein viedä navettaan pieniä joulumuistamisia tai vaikka oma kuusi. Sittemmin nykyaikaisissa navetoissa vastaavan toteuttaminen on hankalampaa.

    ”Mummoni aikana navetta ja lehmät on kuulemma pesty jouluksi. Olisihan se hienoa vieläkin, mutta lehmiä on nyt suunnilleen kymmenkertainen määrä”, kouvolalainen maidontuottaja Heini Peräkylä muisteli nauraen MT:lle vuonna 2022.

    Lisää aiheesta
    • Mia Söderdahl on asunut Ahvenanmaalla Jomalassa samassa talossa teini-ikäisestä asti. Loppuvuonna hän ehtii istahtaa käsitöiden ääreen ennen kuin seuraavan vuoden kiireet alkavat lammastilalla.

      Lihantuotanto | Äiti sai lahjaksi lampaita, ja se muutti Mian elämän – susien vuoksi laitumet täytyy nyt valita huolellisesti

      Tilaajalle
    • Timo Alarik Pakkanen on ollut joulupukki yli 60 vuotta. Keikoilla käytössä on lisäparta, joka sekoittuu täydellisesti hänen omaan partaansa.

      Historia ja perinne | Joulupukki kantaa maanviljelijävaarinsa sinettisormusta ja jakoi lapsena Maaseudun Tulevaisuutta

    • Vihantilaisen Marjo Törmikosken isoäiti oli lottana jatkosodassa. Hän toimi emäntänä Suomussalmen rajavartiostolla ja Hyrynsarmella sotasairaalassa.

      Kulttuuri | Kun jouluaatto koittaa, karjanhoitaja laittaa sotilaspukineet päälle ja lähtee hautausmaalle

      Tilaajalle
    • Lehmät voivat lypsymonttuun päästessään aiheuttaa melkoisen sotkun. Arkistokuva.

      Maatalous | Lehmät lypsymontussa ja koululaiset lantaa luomassa ‒ karjatilojen jouluihin mahtuu monia muistoja

    Artikkelin aiheet
    jouluperinteet
    maitotila
    Pudasjärvi
    perhe-elämä
    lehmä
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle