Luopumisen aika oli haikea, mutta elämä jatkuu Janhulan tilalla tarkoin pohdituin askelmerkein. Kuva: Anna-Katri HänninenJuvaLehmät lähtivät, kun meijeri lakkasi noutamasta maitoa – nyt Janhulan tilan pelloilla tuotetaan omaa terveyttä tukevaa kasvia
Tuotantosuunnan muutos on suuren pohdinnan paikka, mutta siihenkin voi saada tukea.TilaajalleJuvalaisen Janhulan tilan pihapiirissä laidunsi lokakuussa vielä 11 lehmää. Päätös tuotantosuunnan muutoksesta oli eteläsavolaisella tilalla kuitenkin jo tehty.
”Toimin itsenäisesti sukutilani maatalousyrittäjänä. Maitotilalla on paljon päivittäisiä töitä siihen nähden paljonko yksi ihminen ehtii tehdä”, perusteli maatalousyrittäjä Elsi Janhunen päätöstään, todeten kuitenkin saavansa paljon apua vanhemmiltaan ja puolisoltaan.
Haikeutta oli ilmassa, eläimistä oli vuosien aikana tullut enemmän kuin tulonlähde.
”Tein päätöksen, että näiden eläinten ei tarvitse lähteä enää muualle. Se olisi niille liian suuri stressitekijä. Ne saavat olla täällä niin kauan kuin meijeri hakee maitoa. Sitten kun alaraja tulee vastaan maitomäärässä, niin lehmät menevät teurastamolle.”
Se hetki koitti vielä saman kuun aikana.
Vuokrapeltoineen 49 hehtaarin tilan suunnanmuutokselle on haettu tilalla uomia jo muutaman vuoden ajan.
”Ajatus lähti oikeastaan speltin terveellisyydestä ja ravintoarvoista. Sain ruokavalioon apua siirtymällä käyttämään spelttiä.”
Janhunen lähti selvittämään, voisiko speltin tuottaminen olla myös maatilan tulonlähde.
”Olisin halunnut erikoistua ruokahirssin tuottamiseen. Gluteenittomat viljat ovat nyt hyvässä nosteessa.”
Tuotantosuunnan muutosta ei tarvinnut lähteä rakentamaan aivan ilman taloudellista turvaa, sillä Elsi Janhuselle myönnettiin maatalouden kokeilutukea uuden tuotantoideansa testaamiseen.
”Käynnistin kokeilutuen avulla Alkuvehnän tuotteistaminen ja palveluketjun muodostaminen -hankkeen”, hän kertoo.
Hanke ajoittuu vuosille 2024–2027. Siihen ei ole voinut sisällyttää omaa työaikaa, ainoastaan syntyneitä kuluja esimerkiksi markkinoinnista, tuotepakkauksista ja laboratorioissa tehtävistä laatuanalyyseistä.
”Korvauksen voi hakea vasta hankkeen päätteeksi. Minulle myönnettiin tukea 4 000 euroa, joten voisin vielä perustaa pienen jatkohankkeen, sillä kokeilutuen katto on 7 500 euroa.”
”Tämä on minun aarre”, toteaa Elsi Janhunen esitellessään kylvökonettaan. Korjattu sato löytyy vierestä suursäkkeihin pakattuna. Kuva: Anna-Katri HänninenJanhunen on etsinyt itselleen yhteistyökumppanit, jotta spelttituotteet voisi jalostaa myyntiin saakka omassa maakunnassa. Kumppanit löytyivät, mutta ei ilman reunaehtoja.
”Tilani on tavanomainen, enkä ole edes voinut harkita luomuun siirtymistä, koska koko palveluketjun pitäisi tuolloin olla luomuun soveltuva. Meillä ei ole täällä myllyä, joka soveltuisi luomuviljan jalostamiseen.”
Viljan jalostaa jauhoiksi, rouheeksi ja suurimoiksi eli kuorituiksi kokonaisiksi jyviksi Rutalahden Mylly Jyväskylästä.
Alkuvehnän kuorikaan ei ole aivan niin sileä kuin jalostetun vehnän. Kuva: Anna-Katri HänninenJanhunen on nyt saanut kaksi satoa speltistä ja tuotteistanut ne myytäviksi tuotteiksi saakka.
”Ensimmäinen sato saatiin syysspeltistä ja nyt toinen kevätspeltistä.”
Tuotteita on myynnissä muun muassa Juvalla, Idänportin Helmen D.O.Saimaa -myymälässä.
”Olen toimittanut tuotteita asiakkaille myös itse.”
”Kokeilutuen avulla teetin muun muassa suunnittelemani etiketit ja hommasin pakkausmateriaalit”, kertoo Elsi Janhunen esitelleen pakkaustaan. Kuva: Anna-Katri HänninenSpeltti ei ollut Elsi Janhusen ykkösvaihtoehtona tuotantosuunnan muutoksessa.
”Olisin halunnut erikoistua ruokahirssin tuottamiseen. Gluteenittomat viljat ovat nyt hyvässä nosteessa. Seinä nousi kuitenkin pystyyn, kun osa tilamme pelloista saastui pahoin nurmisiemenseoksen kautta rikkakananhirssillä.”
Janhunen teki syksyn ajan merkonomikoulutukseen liittyvän harjoittelun Pro Agria Etelä-Savossa ja työskentelee nykyään Pro Agrian tilitoimistotiimissä. Työssä omasta perehtyneisyydestä ja kokemuksista on ollut hyötyä.
”Olen saanut monille neuvoa, kuinka rikkakananhirssin kanssa voi yrittää pärjätä. Tämä syksyllä kylvettäviin kasveihin siirtyminen, kuten minun kohdallani syysspelttiin, on eräs keino.”
Suursäkistä speltti päätyy kauniiseen pakkaukseen kaupan hyllylle. Kuva: Anna-Katri HänninenSpeltti-alkuvehnä
Spelttivehnä on vanha perinteinen viljakasvi, jonka jyvä kehittyy suojaavan kuoren sisällä. Speltti käyttää tehokkaasti maaperän ravinteita hyödyksi ja on vaatimattomampi kasvupaikan suhteen kuin tavallinen vehnä. Puidessa speltin tähkä murtuu tähkylöiksi.
Ennen ravinnoksi hyödyntämistä speltti kuoritaan myllyssä, jonka jälkeen kokonaisen jyvän voi hyödyntää suurimoina tai jauhaa jauhoiksi, leseiksi tai rouheeksi.
Speltti sisältää runsaasti kuituja, B-vitamiineja, erilaisia kivennäis- sekä hivenaineita ja tavallista vehnää enemmän proteiinia (13-18 prosenttia).
”Kun maatila on muutostilanteessa, niin tällaista tukea kannattaisi hyödyntää. Tässä ajassa maatilat ovat tosi tiukoilla ja palkan saaminen on kovan työn takana. On todella hyvä, että tällainen mahdollisuus on”, toteaa Elsi Janhusta kokeilutuen haussa avustanut MKN yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi Pro Agrialta.
Hakuprosessin lähtökohtana on, että viljelijällä on ideoita tai ajatuksia, joiden kautta hän haluaisi lähteä kehittämään maatilaansa.
”Tämä EU:n maaseuturahaston Leader-tuki on kädenojennus maatilojen tuote- ja palvelukehitykseen. Kyse on uudesta, kuluvalle cap-kaudelle tulleesta, juuri maatiloille suunnatusta tuesta”, hän muistuttaa.
Lento-Kempin mukaan maatalouden kokeilutuen kustannuksia voi syntyä muun muassa asiantuntijapalveluista, vuokrista, aineista, tarvikkeista.
”Esimerkiksi jonkin kasvin siemenien tai taimien hankkimiseen voisi hakea tukea. Panoksia, joiden avulla, kokeilu voidaan tehdä. Elsillähän kasvi oli speltti ja speltin osalta kokeiltiin paitsi itse viljelyä niin myös markkinointia.”
Lento-Kemppi toivoo, että kokeilutuki jatkuisi myös seuraavalla cap-kaudella.
”Ehkä vain murto-osa on hoksannut, että tällaista tukea voisi hyödyntää. Kaiken uuden läpivieminen vie aikansa.”
Maatila tekee kokeilutukihakemuksen Hyrrä-palvelun kautta.
”Tukea voi hakea kerralla 2 500, 5 000 tai 7 500 euroa. Hakemisen voi vaiheistaa kahteen eri osaan, mutta tukea voi saada saman kauden aikana enintään 7 500 euroa.”
Rahoitus myönnetään kertakorvauksena raportoinnin jälkeen.
”Kulut ja kustannukset on selvitetty tarkkaan etukäteen. Siksi kuitteja ei tarvitse toimittaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
