Maatalousympäristöjen monimuotoisuus voidaan pelastaa, mutta se vaatii rahaa, todetaan tuottajajärjestöjen tiekartassa

Maatalousalueilla elää 40 prosenttia kaikista uhanalaisista linnuista, hyönteisistä, kasveista ja maaperäeliöstöstä. Tärkeimpiä elinympäristöjä näille lajeille ovat perinnebiotoopit, jotka ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.

Maatalousympäristöjen monimuotoisuuden köyhtymistä voi jarruttaa, ja sen voi pysäyttää, todetaan tuottajajärjestöjen MTK ja SLC tuoreessa luonnon monimuotoisuuden tiekartassa. Tärkein työkalu on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä.

Tiekartassa on kolmen skenaarion avulla tarkasteltu, millaisia toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen maatalousympäristöissä edellyttäisi. Tiukimman skenaarion tavoitteiden toteuttaminen aiheuttaa yhteiskunnalle vuodessa lisäkustannuksia 54–95 miljoonaa euroa nykyisiin politiikkatoimiin verrattuna.

Todettakoon, että koko cap-suunnitelman budjetti on yli 8 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Ympäristökorvaustoimenpiteiden osuus on noin miljardi euroa.

Skenaarioiden arvioinnissa käytettiin neljää indikaattoria: maaperäeliöstö, peltolinnut, mesipistiäiset ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden määrä. Tarkastelut tehtiin analysoimalla biodiversiteetin tilaa vuosina 2030 ja 2050 verrattuna lähtötilanteeseen 2022.

Ensimmäinen skenaario (WEM) kuvaa kehitystä ilman erityisiä uusia politiikkatoimia. Oletuksena on, että kuluvan cap-kauden ympäristötoimet toteutetaan tavoitepinta-alojen mukaan.

Skenaariossa biodiversiteettiä heikentävät eniten laiduneläinten määrän väheneminen ja viljelykiertojen yksipuolistuminen nurmikiertojen vähentyessä.

Lopputuloksena biodiversiteetin tila paranee hieman vuoteen 2030 saakka, mutta sen jälkeen heikkenee tai pysyy samana vuoteen 2050 tultaessa. Maaperäeliöstön monimuotoisuus heikkenee koko tarkastelujakson ajan.

WEM-skenaarion kokonaiskustannukset ovat tiekartan mukaan 200 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja yksi miljardia euroa vuoteen 2050 tultaessa.

WAM1-skenaario lähtee siitä, että biodiversiteetin köyhtyminen pysäytetään. Tähän päästään, jos monimuotoisuutta edistävien toimien määrä pelloilla lisätään.

WEM-skenaarioon verrattuna tärkeimmät biodiversiteettiä hyödyttävät lisätoimet ovat perinneympäristöjen, luonnonhoitonurmien ja pientareiden pinta-alojen kasvu.

Erityisesti pölyttäjähyönteisille hyödyllisiä ovat maanparannus- ja pölyttäjähyönteiskasvien sekä kukkakaistojen pinta-alojen kasvattaminen. Lisäksi viljelykiertoja monipuolistetaan.

Kokonaiskustannukset WAM1-skenaariolle ovat 380 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja noin 1,7 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Kolmas skenaario, WAM2, kääntää biodiversiteetin elpymisuralle. Toimet ovat samat kuin WAM1-skenaariossa mutta niitä toteutetaan vielä laajemmin. Lisäksi toteutetaan EU:n Biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategiat.

Biodiversiteettiä elvytetään muun muassa viljelykiertoja monipuolistamalla niin, että monokulttuuriviljelyä ei ole. Kivennäismailla sijainneet laitumet ennallistetaan perinnebiotoopeiksi ja laidunnusta edistetään lisäämällä lampaiden ja emolehmien määrää.

Vuonna 2022 toteutuneisiin pinta-aloihin verrattuna lisäpanostusta tarvitaan 76 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2030 ja 95 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2050. Skenaarion kokonaiskustannukset ovat noin 530 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja lähes 2,6 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Pääosin tiekartan maatalouden osion ovat tehneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.

MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta

Tallenne tiekartan julkistustilaisuudesta 1.2.2024.