Tiheikköjen taitavin kesyttäjä: Metsuri vai kone?

Uhkaavasti tihentyvä nuori metsä pitäisi harventaa. Kumpi on viisaampaa, palkata metsuri asialle vai tilata koneyrittäjä töihin?

Molempia työtapoja esiteltiin maaliskuussa Suomen metsäkeskuksen Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hankkeen ja metsäpalveluyritys Metsä Niemisen järjestämässä työnäytöksessä Ulvilassa.

”Maksimaalista tuloa ei pitäisi ensiharvennuksessa tavoitella, vaan parasta laatua kasvamaan jäävälle puustolle. Tällaisissa kohteissa olisi tärkeää, ettei ainakaan liian harvaksi hakattaisi”, ohjeisti metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari. Viime kuukausina on puhuttu paljon ensiharvennusten huonosta laadusta.

Työtä tilaava metsänomistaja joutuu tasapainottelemaan työn hinnan ja laadun välillä. Parhaimmillaan metsuri jättää jälkeensä erinomaisen, riittävän tiheän metsän. Jos puita ajetaan pois, se voidaan tehdä maltillisen kokoisella koneella. Urien alle ei jää merkittäviä määriä metsämaata.

Konetyössä tekijäkohtaiset erot ovat todella suuria, metsäkeskuksen Tatu Viitasaari sanoo. ”Dronekuvasta voi nähdä, missä kohdassa kuskin vuoro on vaihtunut.” Kuva: Hanna Lensu

Laadun kannalta paras ratkaisu voi kuitenkin koitua varsin kalliiksi. ”Metsurityön arvonlisäveroton hinta on ollut meillä 45 euroa tunnilta”, kertoo Metsä-Niemisen toimitusjohtaja Joonas Nieminen. Inflaatio tuo lisäksi kovia paineita hinnan korotukseen.

Nopein metsurityön laji olisi raivaussahalla raivaus niin, että kaadetut puut jätetään maatumaan. Nyt energiapuun hinta on kuitenkin niin korkea, että puut kannattaa useimmiten myydä.

”Karsittua rankaa teetetään metsurityönä hyvin vähän. Moottorisahatyöskentely on niin hidasta, että metsänomistaja jää lähes aina miinukselle”, Nieminen kertoo.

Nopein metsurityön laji olisi raivaussahalla raivaus niin, että kaadetut puut jätetään maatumaan, Joonas Nieminen toteaa. Nyt energiapuun hinta on kuitenkin niin korkea, että puut kannattaa yleensä myydä. Kuva: Hanna Lensu

Kohteesta riippuen metsurilla menee helposti kaksi viikkoa yhden hehtaarin harventamiseen, kun puut korjataan ja karsitaan energiapuuksi. Konetyönä tiheikön hoito etenee 4–5 päivän hehtaarivauhdilla, arvioi nuoren metsän hoitoon erikoistunut koneyrittäjä Tapio Siekkinen. Hän urakoi pääasiassa metsänhoitoyhdistys Karhun työmailla.

Hänen mielestään harvennuksia ei kannattaisi teettää metsureilla. ”Heitä on vähän ja töitä on paljon. Heidät kannattaisi pitää taimikonhoidossa.”

Hoitamattomien nuorten metsien ongelmana on ollut hakkuun kannattamattomuus. Siekkinen on ratkonut asiaa erikoiskaluston avulla.

Hän hakkaa energiapuukohteita vuonna 2013 valmistuneella Logman 811 FC -yhdistelmäkoneella ja keräävällä Nisulan 285 E+ -joukkokäsittelykouralla. Hakkuu ja puiden ajo tehdään tällä yhdellä koneella. Sitä mukaa kun Siekkinen kaataa puuta, hän nostaa rangat Kurikassa valmistetun kombikoneen kyytiin.

Energiakouraa voi käyttää nuoren metsän hoidon ohella esimerkiksi sähkölinjojen ja ojanvarsien raivaukseen. Kuva: Jussi Partanen

”Pieniläpimittaisen puun korjuu on valtavan hidasta. Tuntuisi mahdottomalta, että täällä seisoisi ajokone ja odottaisi, että hakkuukone saa jotakin aikaiseksi”, hän toteaa.

”Ensin avaan ajouran. Ajouralta tulevan tavaran laitan suoraan kyytiin, siitä tulee yksi kuorma. Vien pinolle, tulen uudestaan ja harvennan toisen puolen. Vien pinolle. Kolmannen kerran harvennnan toisen puolen ajourasta. Jos puut eivät mahdu kyytiin, kasaan ne ajouran varteen”, Siekkinen kuvailee työtapaansa. Kuormaan mahtuu seitsemän tonnia puutavaraa kerrallaan.

”Yleensä kohteeni ovat läpipääsemättömiä ryteikköjä.”

Tapio Siekkinen purkaa energiapuuta pinoon. Kuva: Jussi Partanen

Kokopuukorjuuna hakkuu saadaan kiinnostavaksi myös metsänomistajan kannalta.

”Kun ihan pienikin tavara otetaan karsimattomana myyntiin energiapuuksi, puuta kertyy karsittuun rankaan verrattuna puolet enemmän ja myös puukauppatuloa kertyy siten enemmän.”

Pienikokoisen joukkokäsittelykouran ansiosta jäävä puusto saadaan jätettyä riittävän tiheäksi. Syöttörullalla varustetut normaalit hakkuupäät ovat aina kookkaampia.

Joonas Nieminen arvioi, että nykyisillä energiapuun hinnoilla konekorjuu on monelle houkutteleva ratkaisu.

”Jos budjetti on tiukalla, työ kannattaa tehdä koneella, sillä siitä voi jäädä vielä puukauppatuloakin. Mutta vaihtoehtona voi harkita raivaussahatyötä, jolloin varsinaista konekorjuuta voidaan lykätä 5–10 vuodella. Tuolloin harvennuksen voi tehdä tavallisella metsäkoneella ja puun kertymä ja hakkuun kannattavuus on paljon parempi.”

Nieminen korostaa, että paras toimintatapa on tapauskohtainen ja selviää aina vasta maastokäynnillä. Siellä selvitetään metsänomistajan tavoitteet ja toiveet, jonka jälkeen Nieminen laskee vaihtoehdot ja niiden kustannusarviot. Myös valtion maksamien kemera-tukien hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan. Tällä reseptillä sopiva ratkaisu saadaan haarukoitua selville.