Syke vaatii arvioimaan tarkemmin, miten tuuli- ja aurinkovoima vaikuttavat metsiin ja muuhun luontoon

Tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutusten arviointiin tarvitaan uudistusta, selviää Suomen ympäristökeskuksen Syken raportista. Siinä selvitettiin tuuli- ja aurinkovoiman ekologista kestävyyttä Suomessa.

Raportissa todetaan uusiutuvan energian olevan välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta sen sijoittaminen vaatii kuitenkin tarkempaa, luontotavoitteet huomioivaa ohjausta.

Tätä korostaa se, että tuuli- ja aurinkovoimahankkeet painottuvat usein metsäisille luontoalueille.

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeista aiheutuvat mahdolliset luontohaitat liittyvät varsinkin yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumiseen ja ekologisten yhteyksien katkeamiseen, mikä kiihdyttää luontokatoa.

Raportissa huomautetaan, että yksittäisten tuulivoimahankkeiden luontohaitat voivat vaikuttaa vähäisiltä, mutta luonto voi köyhtyä merkittävästi useiden eri hankkeiden kasautuvien vaikutusten seurauksena.

Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa sähkönsiirtolinjojen, tiestön ja turbiinimäärien yhteisvaikutuksella on pirstova vaikutus luontoalueille. Sen sijaan aurinkovoimahankkeissa on havaittu valmiiksi muokatuissa ja luontoköyhissä ympäristöissä monimuotoisuutta lisääviä vaikutuksia, kun paneelikenttiä on hoidettu luonnonmukaisesti.

Raportissa todetaankin, että toimenpiteitä haittojen hyvittämiseksi ja lieventämiseksi tulisi sisällyttää kaikkeen uusiutuvan energian rakentamiseen.

Raportin mukaan nykyisissä ympäristövaikutusten arviointikäytännöissä
(Yva) ei huomioida riittävästi hankkeiden pitkäaikaisia ja kasautuvia vaikutuksia luontoon.

”Ekologisesti kestävä uusiutuvan energian rakentaminen edellyttää, että luontovaikutusten arviointikriteerejä uudistetaan ja yhtenäistetään”, sanoo Syken kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori tiedotteessa ja lisää:

”Meidän on pystyttävä katsomaan yksittäisiä hankkeita laajempaa kokonaisuutta, jotta luonnon monimuotoisuus ei murene pala palalta.”

Raportissa sanotaan, että maankäytön suunnittelulla tulisi jatkossa ohjata uusiutuvan energian rakentamista vahvemmin ihmistoiminnan muuttamille ja luonnoltaan köyhille alueille. Samalla olisi tehostettava uusiutuvan energian viranomaisohjausta, laillisuusvalvontaa ja vaikutusten seurantaa.

”Luonnon kannalta kestävästi tuotettu tuuli- ja aurinkovoima ei voi kasvaa loputtomasti, sillä tuotannolla on väistämättä myös kielteisiä vaikutuksia luontoon”, Syken erikoistutkija Jonne Hytönen sanoo tiedotteessa.

Maankäytön suunnittelun ja hankkeiden reunaehtoja koskevat lakimuutokset voisivat auttaa löytämään energiantuotannolle sellaiset alueet, joissa rakentamisesta koituisi vähiten haittaa.

”Maakuntakaavoituksen ohjausroolin keventäminen osana parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevaa alueidenkäyttölain uudistusta voi kuitenkin vaarantaa luontohaittojen hillintään tähtäävät tavoitteet”, Hytönen jatkaa.