”Eukalyptus on kuningas”, iloitsee metsänomistaja rikastuessaan vieraslajilla, jonka kasvatusta Espanjassa vastustetaan

Espanjan Galiciassa maisema on eurooppalaisittain hyvin poikkeava. Utuiset eukalyptusmetsät vilisevät ohi junan ikkunasta katsellessa.

Paikallisia asukkaita vieraslajin valtaamat puupellot eivät suoranaisesti ihastuta, mutta plantaasien omistajat ovat tyytyväisiä.

Yksi heistä on Enrique Candia, joka kasvattaa Australiasta peräisin olevaa eukalyptusta liki tuhannella hehtaarilla. Hänen viljelmänsä sijaitsevat Atlantin rannalla sijaitsevan A Coruñan ja Lugon maakunnissa.

Sää on Galicialle tyypilliseen tapaan tihkusateinen. Candia on vienyt meidät katsomaan 40 hehtaarin laajuista taimikkoa, joka on istutettu viime vuoden kesäkuussa.

Maa on uurrettu mätäsrivistöiksi. Sieltä täältä pilkistää kantoja edellisestä korjuusta. Ne ovat halkaisijaltaan 30-senttisiä.

Ilmassa leijuu vieno kurkkupastillin tuoksu. Nyt ei tuoteta kuitenkaan eteerisiä öljyjä, vaan täytettä sellukattilaan.

Nopeasti lihovan eukalyptuksen kaarna ei pysy perässä kasvuvauhdissa, joten halkeilleet suikaleet repsottavat sinne tänne.  Kuva: Joe Alvez

Espanjan pohjoisosissa viihtyvä eukalyptus hujahtaa korjuumittaan noin 13 vuodessa.

Candia kertoo, että päätehakkuussa tuotto voi olla yli 20 000 euroa hehtaarilla eli samaa luokkaa kuin suomalaisen järeäpuustoisen metsän päätehakkuu.

Erotuksena on se, että suomalaisen puusukupolven kasvattamisessa vierähtää liki ihmisikä, kun taas eukalyptus tuottaa monta satoa samalle metsänomistajalle.

Vuositasolla laskettuna eukalyptus tuottaa jotain 1 000 ja 1 500 euron väliltä.

Suomessa metsähehtaarin lasketaan tuottavan korkeintaan joitakin satoja euroja vuodessa. Keskimääräinen tuotto ei yllä edes 200 euroon.

Candian mukaan Espanjassa kasvatusmänniköiden vuotuinen tuotto on noin 300 euroa hehtaarilla.

Vuotuinen tuotto-odotus (sisäinen korkokanta) eukalyptukselle on noin 18 prosenttia, kun taas Suomessa kasvavalla puulla se on korkeintaan 4 prosenttia.

Candian mukaan eukalyptuksen hinta on pysynyt pitkään melko vakaana ja ostajia löytynyt aina.

Espanjassa lyhytkuituisen sellun raaka-aineeksi päätyvällä eukalyptuksella tienaa saman kuin havutukilla. Sikäläinen sahatavara ei ole kovin arvokasta. Laudoista tehdään enimmäkseen kuormalavoja.

Jalostusarvoa pitäisi nostaa, jotta olisi mielekästä kasvattaa hitaasti kasvavia havupuita.

”Jos Espanjassa haluaa puutalon, se pitää tilata Suomesta”, Candia tuumaa.

Enrique Candia esittelee noin 13-vuotiaana kaadetun eukalyptuksen kantoa. Taimet on istutettava mättäisiin, koska ne eivät siedä liikaa kosteutta.  Kuva: Joe Alvez

Kaupallisen yliopistokoulutuksen saanut Candia on haka laskemaan bisneksilleen tuottoa.

”Olen metsäsijoittaja, joten rakastan eukalyptusta: sen kasvua, tuoksua ja kykyä vastustaa tuholaisia”, Candia intoilee ja kutsuu eukalyptusta puulajien kuninkaaksi.

”Eukalyptus on maailman viisain puu, mutta Espanjan valtio rajoittaa sen viljelyä”, Candia sadattelee. Päättäjiä hän syyttää myös teiden huonosta kunnosta.

Plantaasit ovat lajistoltaan yksipuolisia, eivätkä vaateliaat metsälajit viihdy niissä. Puurivistöt eivät myöskään ilahduta silmää repsottavine kaarnariekaleineen.

Alkuvuodesta Lugon maakuntaan suunniteltu sellutehdashanke kaatui riittämättömään sähköinfrastruktuuriin ja paikallisten vastustukseen. Tehdasta vastustivat eritoten matkailuyrittäjät, asukkaat ja ympäristöjärjestöt.

Osin portugalilaisten omistama tehdas olisi kuluttanut valtavasti vettä ja vaatinut eukalyptuksen viljelyn lisäämistä.

Eukalyptus kattaa alle viisi prosenttia Espanjan metsien pinta-alasta, eikä uusia alueita saa pääsääntöisesti enää istuttaa.

Eukalyptusviljelmillä silmiinpistävää on aluskasvillisuuden niukkuus. Paikoin alaa on vallannut keltaisenaan kukkiva euroopanpiikkiherne, vieraslaji sekin.  Kuva: Joe Alvez

Havupuista Galiciaan on istutettu radiatamäntyä, joka myös on vieraslaji. Ilmaston lämmetessä radiataa vaivaavat sienitaudit. Siksi koeistutuksia on tehty pohjoisamerikkalaisella loblollymännyllä.

Luontaisesti Espanjassa kasvaa merimäntyä, alepponmäntyä ja Suomestakin tuttua metsämäntyä. Alkuperäislajit kasvavat hitaammin kuin vieraslajit, joita suositaan talousmetsissä.

Viveros Mañente -taimitarha tuottaa noin 15 miljoonaa tainta vuodessa, pääasiassa eukalyptusta ja mäntyä.  Kuva: Joe Alvez

Candia perheineen omistaa yhden Euroopan suurimmista taimitarhoista. Viveros Mañente -yritys tuottaa eukalyptuksen ja männyn taimia sekä kehittää täsmälannoitusta.

Candia pitelee kämmenellään kuitukangaspussukkaa, jolla tarvittavat ravinteet annostellaan suoraan taimen juurelle.

”Jokainen euro, jonka lannoitteeseen laittaa, tulee kuusinkertaisena takaisin. Eihän lehmiä tai broilereitakaan kasvateta antamatta ravintoa”, hän sanailee.

Enempää metsää suuromistaja ei aio hankkia. Eläkepäivät häämöttävät tulevaisuudessa, eikä hänen tytärtään kiinnosta metsäomaisuuden hallinnointi ja hoito.

Eukalyptuksen taimia tarhalla. Eucalyptus nitens -laji on sopeutunut hyvin lämpenevään ilmastoon.  Kuva: Joe Alvez