Viljelijät pönkittävät talouttaan metsärahoilla – metsä tuo turvallisuutta muillekin

Metsä on monelle viljelijälle pankki. Vastaavasti moni eläkeläinen jättää säännölliset puukaupat väliin ja arvostaa niiden sijaan metsän tarjoamia virkistysmahdollisuuksia.

MTK:n kevään Metsätutka -kyselyn tulokset kertovat metsänomistajien monitavoitteisuudesta. Hyvin harvat metsänomistajat painottavat metsiensä omistuksen pelkkään suojeluun tai maksimaaliseen taloudelliseen lopputulokseen.

Eläkeläiset arvostavat metsän tarjoamia luonnonantimia. Kuva: Sinikka Kujala

Monitavoitteisuudesta huolimatta, metsänomistajien arvomaailmoista paljastuu selviä eroja. Se näkyy erilaisten, osin ristiriitaisten tavoitteiden painotuksissa.

Metsien taloudelliset arvot korostuvat etenkin viljelijöillä. Monet heistä helpottavat maatalouden ahdinkoa puuta myymällä.

Viljelijöillä metsän muut arvot jäävät metsästä saatavien puukauppatulojen jalkoihin. Siihen liittyen lähes puolet viljelijöistä kertoi, etteivät metsien suojeluarvot heitä juurikaan kiinnosta.

Metsien puunmyyntitulot olivat tärkeitä kaikille kyselyyn vastanneille viljelijöille. Siinä he poikkesivat selvästi muista ammattiryhmistä.

Täysin puunmyyntien vinkkelistä metsiä tarkasteli peräti 70 prosenttia viljelijöistä.

Myös useammalle kuin joka toiselle yrittäjälle metsänomistus liittyi pelkästään puunmyynteihin.

Metsätulojen merkitys kasvoi luonnollisesti metsän pinta-alan kasvaessa. Suurimmilla yli 100 hehtaarin tiloilla lähes kaksi kolmasosaa maksimoi puunmyyntituloja.

Toisaalta puukauppatuloilla oli merkitystä myös monelle keskimääräistä pienemmän metsätilan omistajalle. Alle 19 hehtaarin metsätilojen omistajistakin joka viides nosti metsän tärkeimmäksi arvoksi puun myyntitulot.

Maantieteellisesti katsottuna puukauppatuloja arvostivat eniten pohjoissuomalaiset metsänomistajat.

Ostajittain tarkasteltuna puukauppatulojen tärkeys korostui Metsä Groupin ja metsänhoitoyhdistyksen asiakkaissa. Heillä oli muita tiukempi kytkös maaseutuun.

Metsä tuo omistajilleen taloudellista turvaa tilakoosta riippumatta. Kuva: Anu Kovalainen

Suoranaisten puunmyyntitulojen lisäksi metsien taloudellista merkitystä voi lähestyä myös metsien tuoman taloudellisen turvan kannalta. Se muuttaa tuloksia jonkin verran.

Viljelijöiden osalta tilanne pysyy suunnilleen ennallaan. Heille sekä säännölliset puunmyyntitulot että niiden kautta syntyvä taloudellisen turvallisuuden tunne ovat metsän tärkein arvo.

Sen sijaan palkansaajille tieto metsän tuomasta taloudellisesta turvasta on tärkeämpi kuin varsinaiset metsätulot. He siis tietävät voivansa tarvittaessa rahoittaa metsäkaupoilla esimerkiksi lomamatkan.

Jos metsää on enemmän, sen varaan voi laskea myös isoja hankintoja, kuten asunnon ostoa tai auton vaihtoa.

Sama eläkeläisillä. Vaikka osalla heistä ei ollut tarvetta puukauppatuloille, metsä ja tieto sen hakkuumahdollisuuksista toi heidänkin arkeensa turvallisuutta.

Metsätutkasta selviävät myös sukupuolten väliset arvostuserot. Vastausten perusteella naiset arvostavat selvästi miehiä enemmän metsien virkistysarvoja, joihin kuuluu luonnossa liikkuminen, marjastus, sienestys ja eränkäynti.

Myös metsien suojeluarvot ovat heille jonkin verran tärkeämpiä, kuin miehille.

Mahdollisuus omatoimisiin metsätöihin on tärkeää miehille. Kuva: Risto Jussila

Metsän taloudellisten arvot olivat vastaavasti miehille tärkeämpiä kuin naisille.

Ero ei kuitenkaan ollut suuri. Merkittävä osa naisistakin korosti metsien taloudellista merkitystä.

Sen sijaan eroja alkoi löytyä, kun metsänomistajilta kysyttiin metsänhoitotöistä. Mahdollisuus niihin oli miehille hyvin tärkeää. Sen nosti esille lähes jokainen kyselyyn vastannut mies.

Naisista niin teki alle puolet.

Vastausten perusteella eniten kiinnostusta metsänhoitotöihin oli 60–69 -vuotiailla miehillä. Toinen niistä innostunut ryhmä oli nuorimmissa metsänomistajissa.

Mahdollisuus metsänhoitotöihin ei tarkoita, että niihin myös oikeasti tartuttaisiin. Esimerkiksi taimien istutukset hoituvat nykyään entistä useammin palkkatyönä.

”Metsänomistajien omatoimisen työn osuus on jatkuvasti vähentynyt”, kuittaa operaatiopäällikkö Jari Yli-Talonen Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä.

Monet eläkeläiset ovat luopuneet aktiivisesta metsätalouden harjoittamisesta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuten aiemmin jo todettiin, metsien suojelu, luontoarvot ja virkistysmahdollisuudet olivat tärkeimpiä kyselyyn vastanneille eläkeläisille ja palkansaajille.

Suojelun tärkeimmäksi metsän omistukseen liittyväksi arvoksi nosti lähes joka neljäs eläkeläinen ja palkansaajistakin joka kuudes. Se vahvistaa osaltaan PTT:n arvioita siitä, että hiljaisessa suojelussa on yli miljoona hehtaaria metsää.

MTK:n kevään Metsätutkaan vastasi 504 metsänomistajaa. Kyselyn toteutti Kantar Agri. Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.