Mikko Koskelan mailla on kolme tuulivoimalaa – nyt ne omistava yhtiö joutuu saneeraukseen
Yrityssaneeraukseen joutuminen ei huoleta paikallista maanomistajaa, joka odottaa nyt yrityssaneerauksen tuloksia.Tilaajalle
Sähkön tasemarkkinat pitävät sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainossa. Kuva: Jussi PartanenLänsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen on toimitettu 12.3.2026 hakemus, jolla Wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto oy:tä haetaan yrityssaneeraukseen.
Käräjäoikeus teki saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen perjantaina 13.3.2026
Kolme Karhunnevankankaan 33:stä tuulivoimalasta sijaitsee Mikko Koskelan mailla Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoella. Hän ei kuitenkaan ole huolissaan yhtiön tilanteesta.
”Totta kai asia mietityttää, mutta ei tästä vielä mitään sydämentykytyksiä ole aiheutunut. Katsotaan rauhallisesti miten homma etenee”, Koskela toteaa.
Hän on tyytyväinen yhtiön avoimeen viestintään ja kertoo, että tämän vuoden maanvuokrat on jo maksettu.
”Wpd on hyvin informoinut maanomistajia. Jo viime syksynä oli infotilaisuus, jossa avoimesti kerrottiin, että on ongelmia, jotka johtuvat osittain myös tehdyistä sähkönostosopimuksista.”
Koskelan mukaan maanvuokrasopimuksessa on myös varauduttu erilaisiin ongelmatilanteisiin ennakolta.
MTK:n asiantuntija Juho Ikonen kertoo, että tyypillisesti tuulivoiman maanvuokra- ja käyttöoikeussopimukset kattavat tuulivoimahankkeen koko elinkaaren suunnittelusta voimaloiden purkamiseen.
”Tyypillisesti sopimuksessa käsitellään myös vakuuksia eli niin sanottuja turvamekanismeja, jos yhtiö ei pysty syystä tai toisesta toteuttamaan esimerkiksi purku- ja alueen palauttamisvaatimuksia. Sopimuksessa voi määritellä myös sitä, voiko vakuutta käyttää esimerkiksi rästissä olevien vuokrien maksamiseen”, Ikonen toteaa.
Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto aloitti toimintansa Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoella vuonna 2023. Sopimukset tehtiin kuitenkin jo 2019, jolloin sekä alan toimintaympäristö että näkymät olivat hyvin erilaiset nykypäivään verrattuna.
Yhtiö listaa ongelmien taustalla olevan muun muassa koronapandemian, Venäjän Ukrainan vastaisen sodan alkamisen ja sähkön tuonnin loppumisen Venäjältä.
”Viimeinen oli niitti kuitenkin tammi–helmikuu. Tuulivoimalaa ei pysäytä niinkään pakkaset vaan alijäähtynyt vesi, joka jäädyttää lapoja ja häiritsee voimalan aerodynamiikkaa. Yhdistettynä vähätuuliseen jaksoon, ongelmat kertaantuivat”, sanoo Wpd:n toimitusjohtaja Heikki Peltomaa.
Myös uudistetut sähkön tasemarkkinat ovat vaikuttaneet yhtiön toimintaan.
Sähkön tasemarkkinat ja reservimarkkinat ovat osa sähköjärjestelmän toimintaa. Sen tarkoituksena on pitää sähkön tuotanto ja kulutus tasapainossa joka hetki. Tasapainoa seuraa Fingrid.
”Haasteen tuo se, että vaikka tuulivoimala olisi käytössä koko voimalla eli sitä ajettaisiin nilkka suorana, tuotantoennuste saattaa silti mennä pieleen. Tämä johtuu siitä, että ainoa paikka, jossa tuuli on tasaista, on Pekka Poudan sääennuste. Tuulessa on aina puuskia, turbulenttisuutta ja tuulen suunnan vaihtelua, jolloin sen ennustaminen jokaiselle varttitunnille on vaikeaa.”
Ennustevirheen johdosta ostettavan tasesähkön hankintakustannukset tulevat virheellisen ennusteen antaneen sähköntuottajan maksettavaksi. Tämä syö mahdolliset katteet nopeasti.
”Tämän seurauksena kustannukset ovat nelinkertaistuneet, ei tätä asiaa voi tietenkään vähätellä.
”Tämän seurauksena kustannukset ovat nelinkertaistuneet, ei tätä asiaa voi tietenkään vähätellä. Vasta viime keväänä kaikille kristallisoitui, mitä muutos tarkoittaa käytännössä.”
Peltomaa on kuitenkin luottavainen siihen, että Karhunnevankankaan haasteet saadaan ratkottua. Yrityssaneerauksen tavoitteena on vakauttaa Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston talous ja jatkaa sen toimintaa.
”Maanomistajien pitää seurata nyt tarkkaan tilannetta, sen vaikutuksia ja kehittymistä. On tuulivoimayhtiön vastuulla informoida maanomistajia avoimesti, läpinäkyvästi ja säännöllisesti”, Ikonen muistuttaa.
”Tuulipuistossa ei ole mitään vikaa, se on uusi puisto. Toimintaympäristö on muuttunut ja nyt pitää sopimuskumppaneiden kanssa tehdä uusia sopimuksia, jotta talous saadaan raiteilleen”, Peltomaa kertoo.
Fingrid saa häneltä kehuja.
”Vaikka Suomessa Fingrid on monopoliasemassa, se ottaa huomioon alan toimijat, toisin kuin monessa muussa maassa. Suurin uhka uusiutuvalle energialle on politiikka, ja siinä tehdyt ennakoimattomat poliittiset muutokset, jotka estävät sen, että sähkömarkkinat toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla.”
Saksalaisyhtiö Wpd:n omistamassa Karhunkankaan tuulipuiston voimaloiden kokonaisteho on yhteensä lähes 200 megawattia. Tuulipuiston ainoa asiakas on UPM.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
