Suomen hiilinielut kalpenevat jättipäästäjien rinnalla – maailman pahin kymppikerho vaatisi vastineeksi koko Euroopan hiilinielut

Listaus maailman eniten päästöjä aiheuttavista energiantuotantolaitoksista nostaa esille kymmenen ilmastopahista. Näistä jokainen aiheutti vuonna 2018 yksinään selvästi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Suomen metsien hiilinielu oli kyseisenä vuonna. Pieninkin tuotti yli kaksinkertaisesti Suomen nieluluvun verran. Suomen metsämaan hiilinielu oli tuolloin reilut 9 miljoonaa tonnia.

Eniten ilmakehään hiilidioksidia päästänyt Belchatowin voimalaitoskombinaatti löytyi Puolasta. Sen teho oli tuolloin 5300 megawattia, eli se vastasi noin kolmea Olkiluodon uutta kolmosreaktoria. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomen metsien hiilinielu olisi vain muutamana vuonna yltänyt kyseisen hiilivoimalan päästötasolle.

Kaikkiaan neljä voimalaitosta ylsi Coloradon yliopiston tekemässä tutkimuksessa yli 30 miljoonan C02-tonnin päästötasoihin, ja aivan rajan tuntumassa oli kaksi lisää.

Kymppilistalta löytyy myös nelisenkymentä vuotta vanha saksalainen voimalajätti Niederaussem, joka sekin tekee sähköä hiilivoimalla, ja enemmän kuin koko Olkiluodon kokonaisuus.

Vaikka hiililaitos olisi uusi, sekään ei takaa puhtaampaa piipunpäätä. Intialainen saman kokoluokan laitos Sasan Umpp tuotti yhtä rajut päästöt. Laitos oli vuonna 2018 vasta kolme vuotta vanha. Kaikki mainitut kymmenen suurinta saastuttajaa toimivat kivihiilellä.

”Hiilenpoltossa on vaikea saada päästöt vähenemään. Hiilisieppareita on vielä kallista käyttää”, sanoo Energiateollisuus ry:n päästöasioita seuraava ekonomisti Petteri Haveri.

Puolankin jättimäisen voimalan päästöarvo oli hivenen pudonnut vuoden 2021 luvuissa, mutta päästöt ovat yhä jättimäisiä.

”Luvut ovat hurjan isoja, mutta kehitystä on edessä. Ei ole sattumaa, että Puolassakin suunnitellaan ydinvoimainvestointeja. Intiassa tilanne on vaikeampi”, Haveri sanoo.

Valtavana päästölähteenä pidetään myös masuuneilla toimivaa terästeollisuutta. Niissä terästä tehdään kivihiileen polttoon perustuvalla tekniikalla. Jos terästä sen sijaan tehdään valokaariuuneilla sähkön avulla, päästöt putoavat ropisten.

OECD:n Kansainvälisen Energiajärjestön raportin mukaan globaalit energiatuotantoon ja teollisuuteen liittyvät päästöt pienenivät viime vuonna prosentin. Kiitos siitä kuului pitkälti Euroopan energiansäästölle Venäjän sotatoimien seurauksena. Itse energiantuotannon globaalit päästöt kasvoivat, mutta teollisuuden laskivat.

Coloradon yliopiston tutkimuksen mukaan valtava hiilidioksidipäästöjen kutistus saataisiin aikaan laittamalla kuriin energiateollisuudesta pahin viisi prosenttia maittain. Suhteellisesti suurimmat hyödyt löytyisivät näin Japanista, Etelä-Koreasta, Saksasta, Australiasta ja USA:sta.

Miten sitten luvut suhteutuvat hiilinieluihin? Maailman pahimpien kymmenen energiasaastuttajan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 yhteensä noin 304 miljoonaa tonnia. Luku on niin valtava, että laitosten tuottamien hiilidioksiditonnien sitominen vaatisi koko EU-maiden vasta sovitun hiilinielutavoitteen. Euroopan hiilinielun tavoitteeksi asetettiin hiljan 310 miljoonaa tonnia. Suomen osuus siitä on 17,8 miljoonaa tonnia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nieluista on kuitenkin pidettävä huolta niin Suomessa kuin Euroopassa.

”On hyvä , että Euroopassa on nieluja tulevaisuudessakin, mutta niiden säädeltävyys on kuitenkin vaikeampaa. Nielut muistuttavat raviveikkausta, tuleeko metsiin tuhoja tai tulipaloja, puut vanhenevat niin kuin ihmisetkin”, sanoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

”Jos kymmenellä laitoksella saataisiin saman mittaluokan vaikutus kuin nieluilla, se olisi varmuudella pysyvämpi vaikutus. Kiinnostava ajatusleikki”, Fagerblom jatkaa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.