Pekka Kauppi. Kuva: Audiomedia
Asiantuntija Audiomediassa: Metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion
Länsimaat ulkoistivat teollisuuden Aasiaan. Asiantuntijan mielestä päästöt pitäisi laskea kulutuksen, ei valmistuksen mukaan.
Metsien hiilinieluilla on merkitystä, mutta niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Kuva: Sanne KatainenYmpäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppia pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenten ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n työskentelyyn.
”Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa”, Kauppi sanoo Audiomedian haastattelussa.
Kaupin mukaan metsäkeskustelu kärsii polarisaatiosta. Hiilinieluista saadaan todellista hyötyä vain siinä tapauksessa, että onnistumme leikkaamaan fossiilisia päästöjä, Kauppi tähdentää.
Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen 2035, mutta Kaupin mielestä aikajänne on aivan liian lyhyt.
”Ilmastomuutoksen ilmiö jatkuu useiden sukupolvien ajan. Elämäntapaa, autokantaa tai teollisuuden rakenteita ei voi uudistaa maailmanlaajuisesti ja nopeasti.”
”Suunnitteluhorisontissa 50–70 vuoden aika olisi realistisempi, mikä on sama aikaskaala, jolla metsienkin kasvua perinteisesti tarkastellaan. Metsien merkitystä ilmastopolitiikan työkaluna tulee arvioida oikealla aikajänteellä.”
”On tärkeää, että puuta hankitaan sieltä, missä se tehdään kestävästi.”
Kauppi varoittaa käymästä metsäkeskustelua Suomen kuplassa, kun ilmasto on globaali ilmiö.
”Jos Suomessa vähennetään hakkuita ja puut korvataan muualta, ilmastohyöty katoaa. On tärkeää, että puuta hankitaan sieltä, missä se tehdään kestävästi.”
”Kun yhden maan hakkuiden rajoitukset lisäävät hakkuita muualla, syntyy hakkuuvuotoa. Viime vuosien tapahtumat, kuten Venäjän tuonnin loppuminen, ovat osoittaneet ilmiön todenperäisyyden.”
Kauppi muistuttaa, että Suomen metsien puusto on karttunut vuodesta 1990 noin 35 prosentilla – kiitos hyvän metsänhoidon ja suotuisien kasvuolojen.
Metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi Kaupin mielestä keskittyä ensisijaisesti tropiikkiin.
”Länsimaiden päästövähennykset ovat osin näennäisiä, kun teollisuus on siirtynyt halvan työvoiman ja energian maihin. Osa Suomen päästövähennyksistä on saavutettu sillä, että tavarat tuodaan muualta, kuten Kiinasta. Päästölaskenta pitäisi tehdä kulutuksen, ei tuotannon perusteella.”
Kaupilta on juuri ilmestynyt kirja Kahdeksan tapaa parantaa metsien hiilinielua (Into Kustannus).
Juttu perustuu Marjatta ja Eino Kollin säätiön rahoittamaan kiertoartikkeliin, jonka toteutti Audiomedia. Koko haastattelun voit lukea täältä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
