Lehtikuusta halutaan, mutta taimituotanto on haastavaa

Vuoden ensimmäiset metsäpuiden taimet isketään aivan näinä hetkinä maahan eteläisessä Suomessa. Ennen sitä pienten kuusien, mäntyjen, koivujen ja muiden puiden alkuja on kasvatettu vähintään vuoden ajan taimitarhalla.

Taimitarhoilla on parhaillaan meneillään vuoden kiireisimmät viikot, kun taimia kuljetetaan varastoista ympäri Suomea ja samaan aikaan kylvetään jo seuraavana vuonna istutettavia taimia.

”Kuusi on edelleen täällä etelässä ykkönen. Männyn suosio on hieman tasaantunut. Koivu puolestaan kiipeää edelleen ylöspäin”, kertoo Pohjan Taimen Vierumäen taimitarhanjohtaja Esko Sirparanta.

Lähes kaksi kolmasosaa Vierumäen taimitarhan kasvattamista taimista on kuusia. Männyn osuus on noin viidenneksen ja koivun reilut kymmenen prosenttia. Vielä 2010-luvun alussa koivun osuus oli vain prosentin luokkaa ja männynkin alle kymmenen.

Pohjan Taimella on yhteensä neljä taimitarhaa ja se tuottaa vuosittain noin 40–50 miljoonaa puun taimea. Koko yhtiössä kuusen osuus on noin puolet, männyn 45 prosenttia ja koivun 5 prosenttia.

Yhtiö nousi Suomen toisiksi suurimmaksi metsätaimien tuottajaksi ostettuaan konkurssiin menneen Taimi-Tapion vuonna 2022.

Unga Kanrano seuloo rauduskoivun taimia läpi kenno kerrallaan. Liian lyhyet tai muuten huonokuntoiset eivät pääse jatkoon.  Kuva: Sanne Katainen

Suosituimpien puulajien lisäksi Vierumäellä kasvatetaan lehtikuusen taimia. Aiemmin valikoimissa olivat myös visakoivu ja tervaleppä, mutta ne jäivät pois vähäisen kysynnän vuoksi.

Sen sijaan lehtikuuselle kysyntää olisi Sirparannan mukaan jopa tarjontaa enemmän. Kirjanpainaja ei yleensä iskeydy lehtikuuseen, mikä lienee yksi kiinnostusta lisäävä tekijä.

Tapion siementuotannon asiantuntija Susanna Rantakari vahvistaa lehtikuusen kysynnän kasvaneen viimeisten viiden vuoden aikana. Pelkkä kotimaan kysyntä ei kuitenkaan selitä kasvua.

”Yhtenä tekijänä kysynnän kasvuun on taimien vienti muun muassa Ruotsiin, jossa myös tehdään kovasti työtä puulajivalikoiman monipuolistamiseksi. Myös siemenille olisi kysyntää muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, mutta tällä hetkellä ei ole mahdollista vastata riittävästi edes kotimaiseen kysyntään”, Rantakari kertoo sähköpostitse.

Suurin haaste lehtikuusen siementuotannolle ovat aikaistuneet keväät. Lehtikuusi on aikainen kukkija, jonka emikukat paleltuvat herkästi takatalven iskiessä.

”Tällaisina keväinä, joka tälläkin hetkellä on käynnissä, on suuri riski, että kukinta epäonnistuu”, Rantakari toteaa.

Toinen ongelma ovat käpytuholaiset. Kuusen siemenviljelyksillä huomattavia käpytuhoja aiheuttavat käpykoisan toukat viihtyvät yhtä lailla myös lehtikuusen viljelyksillä.

Myös tavallisen metsäkuusen siemenissä on ollut Sirparannan mukaan välillä saatavuushaasteita, sillä kuusi tuottaa hyvän siemensadon vain kerran tai kaksi vuosikymmenessä.

”Viime vuoden kylvöihin saimme riittävästi kuusen siementä kotimaasta, mutta tänä vuonna olemme joutuneet tuomaan Ruotsista siementä, koska sitä ei ole saatu jalostettua riittävästi kotimaassa.”

Männyllä ja koivulla siementilanne on huomattavasti parempi. Suomessa metsäpuiden siemeniä tuottavat Tapion Siemenkeskus ja Siemen Forelia.

Ensi keväänä istutettavia taimia kylvetään parhaillaan. Riku Lahtinen nostaa valmiit männyn taimikennot telineeseen, josta ne siirretään kasvihuoneeseen esikasvatukseen.  Kuva: Sanne Katainen

Työ taimitarhalla on kausiluonteista. Huhtikuussa Pohjan Taimen Vierumäen taimitarhalla oli töissä 25 henkeä, toukokuussa määrä nousee 36:een.  Kuva: Sanne Katainen

Pohjan Taimi myy lähestulkoon kaikki taimet suoraan metsänhoitoyhdistyksille, metsäfirmoille ja metsäpalvelufirmoille. Taimien vuosittaiset tuotantomäärät seuraavat hakkuumääriä ja perustuvat monivuotisiin sopimuksiin.

Valtaosaa taimista säilytetään talven yli pakkasessa. Noin neljännes Vierumäen taimitarhan taimista oli talven ulkona, sillä jotkut asiakkaat haluavat taimensa valmiiksi sulina.

Pakkastaimien sulattamisessa on oltava tarkkana. Jos paakut ovat vielä taimia hakiessa jäässä, tulee metsänomistajan sulattaa ne puolivarjoisassa ja viileässä paikassa. Sulaminen kestää yleensä parista päivästä viikkoon lämpötilasta riippuen.

Taimilaatikoiden ilmarakojen tulee olla sulatuksen ja säilyttämisen aikana auki, jotta taimet eivät ala homehtua. Kastelu ei ole yleensä vielä keväällä tarpeen, jos taimet istutetaan parin viikon kuluessa sulamisesta.

Miia Piira kaataa sahanpurua kylvölinjaston laitteeseen. Sahanpuru antaa suojaa itävälle taimelle.  Kuva: Sanne Katainen

Männyn osuus oli viime vuonna jo 39 prosenttia kaikista kotimaan taimitarhoilla tuotetuista taimista.  Kuva: Sanne Katainen

Noin 90 prosenttia kaikista Pohjan Taimen toimittamista taimista istutetaan juhannukseen mennessä ja loput 10 prosenttia syksyllä.

”On ollut jos jonkinlaista kampanjaa, mutta perinteitä on vaikea muuttaa. Taimitarhan kannalta olisi parempi, että syysistutuksia olisi enemmän, sillä se jakaisi tuloja ja työntekijöiden tarvetta tasaisemmin vuodelle.”

Sen sijaan pienempien taimien kysynnässä on tapahtunut selvä muutos.

”Kuusen kysyntä on kääntynyt yhä enemmän yksivuotiaisiin taimiin”, Sirparanta kertoo. Syyksi hän arvelee parantuneen maanmuokkauksen, joka helpottaa taimen kasvuun lähtöä.

Kuusen taimia on tarjolla sekä yksi- että kaksivuotiaina, mutta männyn, koivun ja lehtikuusen taimet ovat aina yksivuotiaita.

Taimien hinnoissa on Sirparannan mukaan ollut jatkuvasti korotuspainetta, sillä kustannukset ovat nousseet taimien hintoja enemmän. Tarkkoja hintoja hän ei paljasta, sillä ne perustuvat asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Keskimäärin taimien hinnat pyörivät muutamissa kymmenissä senteissä per taimi puulajista ja alueesta riippuen.

Huhtikuussa kylvetyt männyn taimet kasvavat ensin kasvihuoneessa yli kuukauden ajan ennen ulos siirtämistä. Kasvihuoneeseen mahtuu kerralla yli miljoona taimea.  Kuva: Sanne Katainen