• Kysely: Suurten ja pienten metsätilojen omistajat eri mieltä hakkuiden vähentämisestä

    Luonnonsuojeluliiton teettämässä kyselyssä metsänomistajista halukkaimpia hakkuiden vähentäjiä olivat pienimpien tilkkujen omistajat.
    Tilaajalle
    Moni kannattaa hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vähiten suosiota ajatus saa eniten metsää omistavien joukossa.
    Moni kannattaa hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vähiten suosiota ajatus saa eniten metsää omistavien joukossa. Kuva: Timo Villanen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.3.202416:00
    Henrik Hohteri

    Metsänomistajista 36 prosenttia vähentäisi hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ilmenee Luonnon­suojeluliiton teettämästä kyselytutkimuksesta. 41 prosenttia metsänomistajista oli päinvastaista mieltä.

    Metsänomistajien joukossa eniten hakkuiden vähentämisen kannalla olivat kaikkein pienimpien, alle viiden hehtaarin metsätilojen omistajat, joista puolet oli joko täysin tai melko samaa mieltä väitteen kanssa. Yli 20 hehtaaria metsää omistavilla hakkuiden vähentämistä kannattavien osuus oli vain noin 20 prosenttia.

    Prosenttiosuudet ovat suuntaa antavia, sillä vastausten virhemarginaali on ± 2,6 prosenttiyksikköä koko vastaajajoukossa. Virhemarginaali kasvaa, kun vastaajia pilkotaan pienempiin ryhmiin kuten eri tilakoon metsänomistajiin.

    Kyselyyn vastasi vuoden 2024 tammikuussa 1 547 henkeä, joista metsänomistajia oli 527.

    Kaikista suomalaisista hakkuiden vähentämisen kannalla oli 55 prosenttia, naisista ja 15–24-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa.

    Moni on kyselyn mukaan kuitenkin sitä mieltä, että valtion tulisi tukea metsänomistajia hiilinielujen kasvattamiseksi. Vastaajista 46 prosenttia tukisi ensisijaisesti metsänomistajia ja 17 prosenttia metsätaloudesta riippuvaisia alueita.

    Niin ikään 17 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtion tulisi tukea ketään taloudellisesti hiilinielujen kasvattamiseksi.

    Vesistöjen suojelu nousi kyselyssä tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi metsien hiilinielupolitiikassa. Sitä piti erittäin tai melko tärkeänä 87 prosenttia kaikista vastaajista ja 81 prosenttia metsänomistajista.

    Seuraavaksi tärkeimmiksi asioiksi koettiin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuten vanhojen metsien suojelu sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät toimet.

    Metsänomistajat pitivät vesistöjen suojelun jälkeen tärkeimpinä tavoitteina metsänomistajien toimeentuloa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

    Lisää aiheesta
    • ”Puuston määrä Suomen metsissä kasvaa edelleen. Sadan viime vuoden aikana kasvua on saatu aikaan hyvällä metsänhoidolla”, kirjoittaa Tuomas Niinistö.

      Metsäteollisuus | Riittävätkö Suomen metsien puuvarat? Osassa maakuntia hakkuut ovat määritettyjä kestävyysrajoja korkeampia

      Tilaajalle
    • Pohjoisen vyöhykkeen havumetsä on  epävakaa hiilivarasto, joka voi hetkessä vapauttaa siihen varastoituneen hiilen. Näin kävi viikolla Myrskylässä, jossa metsää paloi 37 hehtaaria.

      Ilmastonmuutos | Tutkimus: Metsänhakkuiden lopettaminen on varsin tehoton keino ilmastonmuutoksen torjunnassa

    • MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaan, että terve ja kasvava metsä turvaa parhaiten myös metsien hiilinieluja.

      Metsä | Asiantuntijalta: Metsien käytöllä on iso merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä

      Tilaajalle
    • Puuston hakkaaminen nykyistä järeämpänä lisäisi metsien hiilinielua ja ylläpitäisi kasvua.

      Metsäpolitiikka | Hiilinielut nousuun ilman pakkokeinoja: Professori ehdottaa verohelpotusta järeän tukin myyntiin

      Tilaajalle
    • Vaikka metsät sitovat edelleen suuria määriä hiiltä, koko maankäyttösektorin hiilinielu on supistunut rajusti.

      Metsäpolitiikka | Metsä- ja maatalouden hiilinielutavoite karkaa ilman merkittäviä lisäpanostuksia

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin