Hautausmaalta kaadetuista jättipuista veistetty siunauskappeli on saanut nimen Päätepysäkki. Kuva: Hanne Manelius
Esa Pajulahden taidekylän teoksista mitään ei ole suunniteltu etukäteen: ”Olen katsonut, mitä nurkissa on ja mitä niistä voisi tehdä” ‒ videolla tutustutaan taidokkaisiin puuteoksiin
Esa Pajulahti rakensi Padasjoen Romon kylälle taidekylän, jossa luonto, politiikka ja historia kohtaavat riemastuttavalla tavalla.Tilaajalle
Pajulahti työskenteli kirvesmiehenä. Hänen puunkäsittelytaitonsa näkyvät Luvatun maan hirsirakennuksissa. Kuva: Hanne ManeliusValtava pahka kiersi järeää kantoa turvottaen sen läpimitan liki kaksinkertaiseksi. Moto oli vienyt kuusen rungon mukanaan mutta jättänyt paikalleen kannon ja sitä maassa pitelevät, reidenvahvuiset juuret.
Esa Pajulahti pysäytti Honda Monkeynsa metsätien varteen ja katseli näkyä ihastuneena. Tuollainen kanto! Sen jos saisi.
Ohikiitävän hetken Pajulahti harkitsi rehellistä näpistystä, mutta hän hylkäsi ajatuksen saman tien. Metsänvartijan pojanpojanpoika ei toisen omaisuuteen luvatta koskisi.
Myöhemmin, kun lupa kannon irrotukseen oli myönnetty ja operaatio oli täydessä vauhdissa, metsätiellä sattui erikoinen tapaus.
”Meitä oli siinä kuin armeijan osasto, naapuri Åkermanillaan ja traktori kuljettajineen, kun paikalle lipui musta bemari. Sen kuljettaja tiedusteli, mahtaako tie olla pitkäänkin tukossa”, Pajulahti kertoo.
Kävi ilmi, että bemarikuski oli sama henkilö, joka oli antanut Pajulahdelle luvan kannon irrotukseen ja joka ei yleensä koskaan liikkunut niillä main.
”Sen kuullessani melkein putosin polvilleni ja haroin ristinmerkkiä.”
Kannosta syntyi Pajulahden ensimmäinen taideteos, joka sai nimen Eden. Sen työstäminen oli samalla kertaa valtava urakka ja valtavan innostava kokemus.
”Siitä ne alkoivat, nämä minun sekoilut.”
Ajatus seuraa materiaalia
Eläkkeellä oleva kirvesmies Esa Pajulahti tunnetaan Padasjoen Romon kylälle laatimastaan teosympäristöstä Luvattu maa. Kyseessä on kokonainen kylä teoksia ja rakennelmia, jotka ihastuttavat sekä taidokkuudellaan että tarinallisuudellaan.
Luvattu maa alkoi muotoutua vuonna 2008, kun Pajulahti rakensi kotitilan läheisyydessä sijaitsevalle kankaalle vapaa-ajan asumuksen saunoineen ja huusseineen.
Pari vuotta myöhemmin alue täydentyi Hyvän ja pahan tiedon puuta, omenaa ja käärmettä esittävällä Eden-teoksella. Sen jälkeen uusia teoksia on syntynyt keskimäärin joka vuosi.
”Mitään teoksista en ole suunnitellut etukäteen vaan katsonut, mitä nurkissa on ja mitä niistä voisi tehdä. Ensin on materiaali, ja ajatus seuraa perässä.”
Metsän keskellä syntynyttä ja kasvanutta Pajulahtea luonto inspiroi loputtomasti. Luvatun maan rakennuksia koristavat erilaiset eläinaiheet kuten pöllöt, hirvet ja sudet.
”Joku sanoo, ettei uskaltaisi asua näin syrjässä, mutta minusta täällä on sata kertaa turvallisempaa kuin taajamassa. En ole koskaan kokenut, että luonnossa tarvitsisi pelätä.”
Politiikkaa ja kulttuuria
Luontoaiheiden lisäksi Luvatussa maassa ovat vahvasti esillä politiikka, populaarikulttuuri ja historia.
Yhdysvaltain entinen presidentti Trump on saanut kunnian esittää pääroolia useassakin, pilke silmäkulmassa syntyneessä kuvaelmassa.
Pari talvea sitten Pajulahti loi teoksen, jossa Trump on matkalla vankilaan. Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalausta mukailevassa Forest Force One -työssä paareja kantavat totisten pikkupoikien sijasta puusta veistetyt karhut.
Trumpin tapaa myös Luvatun maan tavernassa kädessään tuopillinen alkoholitonta juomaa.
”En tiedä itsekään, miten Trump lipsahti niin keskeiseksi henkilöksi. Vaikka innoittaahan hän ympäri maapallon, joten miksi ei minun hölmöläiskylässäni.”
Luvatussa maassa vierailleet yhdysvaltalaisturistit kyselivät, miksi heidän maansa on siellä niin näkyvästi esillä.
”Vastasin heille, että aina, kun Euroopassa on hätätilanne, täällä on ruvettu miettimään, mikä on Amerikan suuntanumero. Ja aina he ovat tulleet auttamaan, vaikka hyvinä aikoina syljemme heidän silmilleen.”
Trumpia viedään tuomiolle Hugo Simbergin maalausta mukailevassa teoksessa. Kuva: Hanne ManeliusPutin anoo turvapaikkaa
Trumpin lisäksi Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un on päässyt tähdittämään useampaa teosta. Milloin rempseänä kapakkapianistina, milloin synkeänä valtionjohtajana, joka kenraalinsa Kim Pong-pumin kanssa tarkastelee arkkivihollistaan Yhdysvaltoja yli Taivaallisen rauhan aukion.
”Eräänä päivänä joukko vanhempia herroja tuli käymään täällä, ja kävi ilmi, että yksi heistä oli Suomi–Korea-seuran puheenjohtaja. Hän tarjosi minulle matkaa Pohjois-Koreaan, mutta en uskaltanut lähteä mukaan. He kuitenkin lupasivat lähettää kortin, ja kortti sieltä tuli.”
Kun kerran Trump ja Kim ovat saaneet omat teoksensa, miten on Putinin laita?
Pitkään Pajulahti oli sitä mieltä, että häntä ei Luvatussa maassa nähdä. Kunnes lopputalvesta Putinkin sai oman teoksensa. Siinä kottikärryjä perässään vetävä Venäjän presidentti anoo Raja-Joosepin rajanylityspaikalla turvapaikkaa Suomesta.
Kiireessä pakattuihin kottikärryihin on heitetty tärkeimmät, mitä käteen sattui lähdön hetkellä osumaan, eli sirppi ja vasara sekä pari ohjusta.
Uskonnollinen pohjavire
Luvatusta maasta polku nousee ylös mäen päälle, jossa sijaitsee pieni metsäkirkko.
Sen Pajulahti rakensi, kun oli osallistunut kahdesti Santiago de Compostelan pyhiinvaellukselle ja lukenut Vanhan testamentin. Kirkon sisäpuolen koristelu on saanut vaikutteita kummastakin.
Metsäkirkon lisäksi Pajulahti on rakentanut kaksi muutakin kappelia, jotka sijaitsevat hänen kotitilansa mailla.
”Olen uskovaisen kodin lapsi, joten se pohjavire saattaa kummuta sieltä. Vaikka Vanhan testamentin lukeminen olikin puuduttava urakka.”
Pajulahden kotitila on entinen metsänvartijan torppa, joka sijaitsee Romon kylällä kivenheiton päässä Luvatusta maasta.
”Isä ja äiti pyörittivät maatilaa, ja isä joskus Maaseudun Tulevaisuutta lukiessaan sanoi, että lehdellä on väärä nimi, ei maaseudulla mitään tulevaisuutta ole. Kai hän sanoi sen meille lapsille vinkkinä, että jos tänne jää, voi pärjääminen olla sitä sun tätä. Tähän kuitenkin jäin, eikä päätöstä ole tarvinnut katua.”
Uskonnolliset teemat kiinnostavat Pajulahtea. Esimerkiksi kirkkoja hän on veistänyt useamman. Tämä tsasouna sijaitsee kodin pihapiirissä. Kuva: Hanne ManeliusMinäkö taiteilija?
Luvatun maan teoksia voi luonnehtia ITE-taiteeksi. Lyhenne viittaa sanoihin ”itse tehty elämä”. ITE-taiteella tarkoitetaan Suomessa tehtyä, kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.
Pajulahti on kuitenkin haluton sovittamaan yllensä ITE-taiteilijan viittaa.
”Toissa kesänä, kun kartoitettiin Padasjoen ITE-taiteilijoita, minulle sanottiin, että olen taiteilija. Vastasin, että en ole. Taiteilijat ovat juoppoja ja persaukisia. En täytä kriteereitä.”
Toisaalta Pajulahti ei koe olevansa eläkeläinenkään, vaikka onkin eläkkeellä kirvesmiehen työstään.
”Oikeat eläkeläisukot istuvat ABC:llä aamupalaverissa tai viettävät koko kesän golfkentällä. Kauhistuttaa ajatuskin, että sortuisin sellaiseen.”
Pajulahti aikoo jatkaa Luvatun maan parissa niin kauan kuin luovuus kukkii ja virtaa riittää. Hän on kuitenkin laatinut jo suunnitelman vanhuuden varalle. Kun aika koittaa, Pajulahti aikoo muuttaa asumaan Luvatun maan syytinkipirttiin.
”Täytyy siirtyä lähemmäs palveluja”, hän perustelee.
Syytinkipirtin seiniä koristavissa puisissa kohokuvissa esiin pääsevät hirvet ja sudet sekä pyllyttäjät. Pyllyttäjien ammattikuntaan kuului joukko arvostettuja varttuneita naisia, jotka takamustaan vilauttamalla karkottivat karhut karjan kimpusta.
”En tiedä itsekään, mistä Luvattu maa -nimi tuli. Mutta jotenkin se vaan sopii tälle paikalle”, Esa Pajulahti sanoo. Kuva: Hanne ManeliusAvoinna sopimuksesta
Viime kesänä Luvatussa maassa kävi noin 500 vierasta. Määrä on vaikuttava etenkin kun ottaa huomioon, että Pajulahti ei mitenkään markkinoi taidepuistoaan.
Luvattu maa on aina avoinna, mutta Pajulahti toivoo, että käynneistä sovittaisiin hänen kanssaan etukäteen.
”Tuntuu mukavammalta, ettei tänne tulla omin päin. Ja teosten esittelykin on tarpeen, jotta vierailija pääsee kärryille.”
Pääsymaksua ei ole, mutta kunnanjohtaja on kuulemma ohjeistanut, että vieraita voisi pyytää tuomaan mukanaan ainakin tuliaisen.
”Ehkä sen voisi jutussa mainita? Mutta mieluummin ei alkoholia, se jää kuitenkin juomatta.”
Esa Pajulahti
Syntynyt? 1949
Ammatti? Kirvesmies, eläkkeellä
Kotipaikka? Padasjoki
Elämäntyö? Luvattu maa -taidepuisto
Huomionosoitukset? Padasjoen Lions Clubin myöntämä Padasjoki-palkinto vuonna 2023
Tärkein teos? Luvatun maan Eden
Mieluisin materiaali? Puu – puusta on moneksi
Muisto taideurakasta? Olin rakentamassa Puuilo-bordellia ja tarvitsin sisustukseen punaista kangasta. Kangaskaupan myyjärouva kyseli, että mihin sinä poikakulta tätä tarvitset. En osannut selittää.
Luvatun maan sijainti: Romontie 25, Padasjoki
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
