• MTK: Metsien käyttö hillitsee ilmastonmuutosta, hakkuiden rajoittaminen taas ei

    Ilmastolle keskeisintä on päästä nopeasti eroon fossiilisista polttoaineista.
    Metsien käytöstä seuraa MTK:n mukaan sekä talous- että ilmastohyötyjä.
    Metsien käytöstä seuraa MTK:n mukaan sekä talous- että ilmastohyötyjä. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.1.202309:12
    Jarmo Palokallio

    MTK muistuttaa, että metsien ilmastohyödyt ovat sidoksissa metsien aktiiviseen hoitoon ja käyttöön. Hakkuiden rajoittaminen taas iskisi maan talouteen, minkä lisäksi se veisi myös ilmastohyödyt.

    ”Metsien käytöstä, hiilinieluista sekä ilmastosta käydään kovaa keskustelua. Kärjekkäimmät vaatijat haluavat vähentää metsien uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä vaikka pääpainon tulee olla nopeassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä”, muistuttaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

    Mäki-Hakolan mukaan maa- ja metsätalousyrittäjät tekevät työtä luonnonvarojen kanssa ja ovat olleet ensimmäisiä ryhmiä, jotka elinkeinoissaan ovat kohdanneet ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset.

    MTK keinovalikoima sisältää selvät askeleet kohti ilmastokestävää Suomea.

    Ilmastolle keskeisintä on päästä nopeasti eroon fossiilisista polttoaineista ja saada niiden päästöt alas. Siihen liittyen fossiiliset raaka-aineet on korvattava uusiutuvilla raaka-aineilla.

    ”On tunnistettava ilmaston kannalta keskeisin tavoite. Fossiilisten raaka-aineidenkäytöstä on päästävä eroon ja nopeasti”, Mäki-Hakola vahvistaa.

    Metsät tarjoavat mahdollisuuksia hiilinielun ylläpitoon ja kasvattamiseen. Metsien hiilivarasto on vuosikymmenten hoidon ansiosta kasvanut jatkuvasti ja metsät sitovat edelleen huomattavasti enemmän hiiltä kuin päästävät.

    Mäki-Hakolan mukaan hiilensidonnan kannalta keskeistä on panostaa metsien kasvuun ja terveyteen. Hakkuiden rajoittamiselle taas ei ole perusteita.

    ”Mikäli metsien hoitoon ja käyttöön ei panosteta, on vaarana ajautua kierteeseen, missä puuston kasvu ja hakkuumahdollisuudet hidastuvat ja metsien hiilensidontakyky heikkenee”, varoittaa Mäki-Hakola.

    Mäki-Hakolan mukaan päätehakkuiden vähentäminen vähentäisi puun saatavuutta esimerkiksi puurakentamiseen. Harvennushakkuiden vähentäminen romuttaisi tulevaisuuden puun saannin ja mahdollisuudet korvata fossiilisia raaka-aineita

    ”MTK:n ratkaisu on monipuolinen panostus metsänhoitoon ja sitä kautta metsien kasvun kiihdyttäminen. Samaan aikaan meidän on otettava harppaus metsänhoidon laadussa ja oikea-aikaisuudessa. Erityishuomiota aiomme kiinnittää suometsien hoitoon”, kertoo Mäki-Hakola.

    Ilmastokestävä metsänhoitomenetelmät luovat myös uusia mahdollisuuksia metsänomistajille. Metsähoitoyhdistysten palveluvalikoimasta löytyy esimerkiksi hiilensidontaan liittyviä mahdollisuuksia metsänomistajille.

    Lisää aiheesta
    • Tutkimus haastaa yleisen käsityksen, jonka mukaan avohakkuuaukot olisivat merkittäviä hiilipäästöjen lähteitä vähintään 10 vuoden ajan hakkuun jälkeen.

      Metsänhoito | Ruotsalaistutkimuksen tulos haastaa yleisen käsityksen ‒ havumetsä muuttuu hiilinieluksi 10 vuotta avohakkuun jälkeen, jopa 5 vuotta voi riittää

      Tilaajalle
    • Metsä | Metsien kasvulle vauhtia ja hiilensidonnalle hinta

    • Maankäyttösektorin hiilinielut ovat Suomessa ja Ruotsissa pitkälti metsien varassa.

      Metsäpolitiikka | Osalla EU-maista vaikeuksia hiilinielutavoitteen saavuttamisessa – mistä se johtuu ja minne suurimmat tavoitteet lankeavat?

      Tilaajalle
    • Ilmastonmuutos | Metsäala tarvitsee ilmastosankareita ‒ ala on avainasemassa, kun maailmaa muutetaan vihreämmäksi

    • Vaikka talousmetsästä saisi hiilensidonnan korvausta, sitä kannattaisi VTT:n tekemän tutkimuksen perusteella hoitaa yhä aktiivisesti.

      Metsänhoito | Tuore tutkimus paljastaa: Metsänomistaja voisi saada hiilensidonnasta jopa kolminkertaiset tulot puukauppaan verrattuna

    Artikkelin aiheet
    metsät
    ilmastonmuutos
    MTK
    hakkuut
    fossiiliset polttoaineet
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin