

Neljännen polven perheyrittäjä Dagmar Fritz-Kramer korostaa olevansa Lounais-Baijerissa ”keskellä raaka-aineita”. Alppeihin etelässä rajoittuvien Allgäun kuusimetsien ansiosta hänen johtamallaan puurakennusyritys Baufritzillä ei juuri ole pulaa puusta.
”Käytämme pääasiassa kuusta. Toistaiseksi niitä on täällä riittävästi viime vuosien metsätuhoista huolimatta”, Fritz-Kramer korostaa.

”Suurimman osan puusta saamme tästä läheltä. Jonkin verran sitä tulee Keski-Saksasta. Ulkovuorauksiin tarvittavaa hitaammin kasvanutta hankimme Suomesta”, hän jatkaa.
Baufritz tuo vain noin kahdeksan prosenttia puuraaka-aineestaan ulkomailta. Tärkein tuontimaa on Suomi.
Viime vuosien rajut kirjanpainajatuhot vaikuttavat edelleen Keski-Euroopan puumarkkinoihin.
Baufritz tuo vain noin kahdeksan prosenttia puuraaka-aineestaan ulkomailta. Tärkein tuontimaa on Suomi.
”Enää ei ole samanlaista ylitarjontaa kuin 2023, jolloin hakattiin poikkeuksellisen paljon”, Fritz-Kramer kertaa.
”Edelleen toki hakataan, mutta kyse on ennen muuta välttämättömästä siirtymästä. Kuusimonokulttuureja muutetaan lehtipuupainotteisiksi sekametsiksi”, hän erittelee.
Tämän prosessin tuottamaa puuta tulee myyntiin, mutta sen lisäksi metsänomistajat ovat varovaisia. Siksi jotkut Saksan ja Itävallan sahat kärsivät puupulasta.

Baufritz rakentaa ja moderneja ekologisia valmistaloja pääasiassa kuusesta, mutta sen aika alkaa Keski-Euroopassa käydä vähiin. Ilmasto lämpenee vääjäämättä ja pitkiä kuivia kausia tulee yhä useammin.
”Viime vuosi oli vähän kosteampi ja siksi kirjanpainajia oli vähemmän, mutta nyt on taas jo liian lämmintä ja kuivaa”, Fritz-Kramer murehtii.
”Meillä on täällä 30 astetta varjossa ja sadetta kaivattaisiin. Tällaisia lämpötiloja pitäisi olla vasta elokuussa”, hän lisää toukokuun lopussa tehdyssä haastattelussa.
Uusi kirjanpainajakriisi uhkaa lähes vääjäämättä erityisesti tiheään istutetuissa kuusimetsissä.
Eli uusi kirjanpainajakriisi uhkaa lähes vääjäämättä tiheään istutetuissa kuusimetsissä ja se taas johtaa uuteen markkinamyllerrykseen.
”Me saamme varmasti riittävästi kuusta vielä seuraavat kymmenen vuotta. Siitä eteenpäin pitää kuitenkin olla muita lajeja rakentamisen raaka-aineeksi”, Fritz-Kramer tähdentää.
Baufritzin omassa tutkimusyksikössä selvitetään kuumeisesti, millä lajeilla kuusta voidaan tulevaisuudessa parhaiten korvata. Omaa metsäänsä Fritz-Kramer hyödyntää myös ensisijaisesti nimenomaan tutkimustarkoituksiin.

”Meillä on kolmekymmentä hehtaaria ilmastonsuojelumetsää. Siellä kartoitamme, miten eri puulajit kestävät ilmastonmuutosta ja soveltuvat raaka-aineiksi.”
Baufritzillä panostetaan erityisesti koivuun, poppeliin ja pyökkiin. Mänty, jonka varaan Saksan ja Itävallan sahat entistä enemmän rakentavat tulevaisuuttaan, ei ole Fritz-Kramerille ainakaan vielä varteenotettava vaihtoehto.
”Sen kanssa meillä riittää vielä tehtävää”, hän huomauttaa.
Saksan rakennusalalla panostetaan koko ajan enemmän ja enemmän ekologisuuteen ja ilmastonsuojeluun, mutta paljon on myös vielä tehtävää.
Omakotitaloissa puurakentamisen markkinaosuus on Saksassa 27,5 prosenttia.
”Omakotitaloissa puurakentamisen markkinaosuus on 27,5 prosenttia. Etelä-Saksassa se nousee jopa 40 prosenttiin. Kerrostalo- ja toimistorakentamisessa osuus on edelleen pieni”, Fritz-Kramer luettelee.
”Painetta tulee rahoitusalalta. Sijoittajat haluavat investoida yhä enemmän ja ensisijaisesti kestävään rakentamiseen”, hän tähdentää.
Eteläsaksalaisen rakennusyrittäjän ja metsänomistajan mukaan pelkkä puun käytön lisääminen ei riitä, kun rakentamisen hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään.

”Meidän pitää kierrättää rakennusmateriaaleja entistä enemmän. Saksassa noin puolet jätevuoresta on rakennusjätettä. Näin ei voi jatkua”, Fritz-Kramer patistelee.
Myös puurakentamisessa on hänen mielestään keskityttävä siihen, että raaka-aineita voidaan käyttää uudelleen. Mitä vähemmän puuta käsitellään maaleilla ja muilla pinnoitteilla, sitä paremmin se soveltuu kierrätettäväksi.
EU:n metsäkatoasetus saa Fritz-Kramerilta satikutia. Sen toimeenpano pitäisi aloittaa ensi vuonna.
”Pienille toimijoille raportointivelvoite on ylivoimainen haaste, koska niillä ei ole tarvittavia digitaalisia työkaluja”, hän painottaa, mutta puhuu samaan hengenvetoon väkevästi sen puolesta, että metsänhoitoa ja metsien monitorointia digitalisoidaan.
”Sen avulla hiilikrediteillä ja luontoarvoilla voidaan käydä kauppaa luotettavasti”, Fritz-Kramer tähdentää.
Hän kantaa huolta kestävän metsänhoidon kannattavuudesta. Mitä enemmän sitä kohti mennään, sen tärkeämpää on, että metsänomistajat saavat tuloa muustakin kuin puun myynnistä.
Timpuri Sylvester Fritz perusti Erkheimiin, Lounais-Baijeriin ”Fritz” -puusepänliikkeen vuonna 1896, josta on kasvanut Baufritz-puurakennusyritys.
Työntekijöitä Baufritzillä on yli 500 ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 130 miljoonaa. Yritys keskittyy valmiista elementeistä rakennettaviin ekologisiin ja ilmastoystävällisiin puuomakotitaloihin.
Raaka-aineena Baufritz käyttää pääsääntöisesti kuusta ja lehtikuusta, joka ostetaan pääasiassa Saksasta. Tuonnin osuus on noin kahdeksan prosenttia ja siitä suurin osa tulee Suomesta.
Dagmar Fritz-Kramer on neljännen polven perheyrittäjä. Baufritzin toimitusjohtaja hän ollut vuodesta 2004. Fritz-Kramerille myönnettiin vuonna 2023 Saksan ympäristöpalkinto. Hän omistaa 30 hehtaaria metsää, jota käytetään ennen muuta tutkimustarkoituksiin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
