Metsä on merkittävä luonnonvara Ahvenanmaalla – kirjanpainajaa ja tiheää kauriskantaa ei sielläkään kaivattaisi

Ahvenanmaan kokonaistilannetta kuvaa hyvin se, että metsänomistajien katorahatulo oli viime vuonna noin 6,5 miljoonaa euroa ja samaan euromäärään ylsivät omenanviljelijät hedelmätuloillaan. Eli metsällä todellakin on melkoinen merkitys itsehallintoalueen kansantaloudelle.

Maakunnan metsäalasta tuoretta kangasmetsää on vajaa 40 prosenttia, kuivaa ja karua kangasmetsää 20 prosenttia. Lehtoja on noin 13 prosenttia ja lehtomaisia kangasmetsiä vajaa 20 prosenttia. Noin 10 miljoonan kuution puuvarannosta lähes 60 prosenttia on mäntyä. Kuusta on 18 ja koivua 14 prosenttia. Loppu on jalompia lehtipuita.

Yhtenä merkittävänä syynä puuvarannon pudotukseen on metsäalan pieneneminen. Tukkipuun osuus varannosta on huomattavan alhainen verrattuna mantereen metsiin. Kuusesta saadaan noin 30 prosenttia tukkia ja männystä vain 15 prosenttia.

Ahvenanmaalaisen Önningebyn sahan toimitusjohtajana takavuosina toiminut Joakim Blom korostaa kuitenkin ahvenanmaalaisen sahatavaran korkeaa laatua.

Keväiset kasvuolosuhteet saarella muistuttavat hänen mukaansa Lapin oloja. Kylmä ja tuulinen kevät tekevät tukkipuusta tiiviimpää. Kun mantereella kevät kasvun ominaispaino on yleensä noin 400 kiloa kuutiolta, Ahvenanmaalla päästään usein jopa 700 kilon kuutiopainoon.

Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Torbjörn Björkmanin mukaan vuotuinen kasvu on 442 000 kuutiometriä vuodessa. Lisäkasvussa on tapahtunut merkittävä, yli 60 prosentin lisäys 1960-luvun lisäkasvuun verrattuna.

Torbjörn Björkman arvioi, että vilkastunut kuusimetsien hakkuu yhdessä kirjanpainajatuhojen kanssa johtavat Ahvenanmaan sahoilla pian pulaan kuusitukeista. Kuva: Visa Vilkuna

Kuusia tuhoavaa kirjanpainajaa pidetään suurimpana uhkana Ahvenanmaan metsille. Toinen merkittävä hankaluus metsänhoidolle tulee tiheästä, taimikoita popsivasta kauriskannasta.

Björkmanin mukaan huolta on myös mäntyjä hävittävistä hyönteisistä, sillä mäntymetsissä näkee aiempaa enemmän pystyyn kuivuneita puita. Ilmaston lämmetessä puut stressaantuvat, jolloin tuholaiset iskevät niihin herkemmin.

Önnigebyn sahalla on runsaasti kuusitukkeja sahattavana, sillä metsänomistajat ovat hakkauttaneetkuusikoita varsin voimakkaasti kirjanpainajien pelossa. Kuva: Visa Vilkuna

Tammikuun alussa 2019 saarelle iskenyt Aapeli-myrsky aiheutti niin ikään Ahvenmaalla mittavia vahinkoja. Arvioiden mukaan jopa 5–10 prosenttia saaren metsävaroista meni nurin, mikä tarkoittaa jopa miljoonaa kuutiota puuta. Aapelin jäljiltä Ahvenanmaan metsänhakkuut lisääntyivät vuonna 2019 peräti 500 000 kuutioon.

Kesä 2018 oli kuuma ja kirjanpainajat lisääntyivät. Kokonaistuhoa lisäsi sekin, että kirjanpainajat pääsivät leviämään vanhoihin kuusikoihin suojelualueelta, mistä kaatuneita puita ei saanut korjata.

Kahdella sahalla Ahvenanmaalla puutavaraa käyttää Ålands Skogsindustrier Ab, jolla on sahat Önningebyssä ja Godbyssä. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 25 000 kuutiometriä mänty-, kuusi- ja koivusahatavaraa vuodessa.

Ålands Skogsindustrier syntyi reilu 10 vuotta sitten, kun Ahvenanmaan metsäteollisuuden toimijat, Ålands Skogsägarförbund eli metsänomistajien yhdistys, Ab Skogen ja Carl Rundberg Ab yhdistyivät yhdeksi suureksi metsäteollisuusyritykseksi.

Yritys kasvattaa tukkipuuta, jota sahataan laudoiksi, kuitupuuta haketetaan ja sivutuotteista valmistetaan bioenergiaa, jolla lämmitetään suuri määrä kotitalouksia saarella.

Ahvenanmaan tuoreet kangasmetsät puskevat varsin salskeita mäntyjä. Kuva: Visa Vilkuna

Ahvenanmaalla on käytössä Suomen lainsäädäntö, mitä tulee puutavarayhdistelmän massoihin. Painorajoitetut sillat ovat kuitenkin rajoittaneet mantereella yleisiin 76 tonnisiin yhdistelmiin siirtymistä.

Myös lyhyet puutavaran siirtomatkat ovat hidastaneet raskaampiin yhdistelmiin siirtymistä. Lisäksi puuautojen vaatimaton ajosuorite mantereeseen verrattuna hidastaa kaluston uusimistahtia.

Porvoolainen kuivarahtialus Prima Viking odottelee massapuulastia Kotkaan vietäväksi. Kuva: Visa Vilkuna