Viime syksynä kouvolalaisen Juho Askolan mielessä kummitteli MT:stä luettu juttu, jossa isä ja poika urakoivat yhdessä 200 kuutiota puuta tienvarteen hankintahakkuuna.
”Aloin silloin miettiä, että pitää ottaa haaste vastaan ja suunnitella, mitkä kuviot pääsisin hyvällä aikataululla runttaamaan talvella läpi. Moottorisahalla hekin tekivät sen homman. Olisiko itsellä energiaa samaan?”
Tavoite 200 kuution talvisavotasta täyttyi. Askola on ennenkin tehnyt hankintahakkuita yksin ja aiemmin isänsä kanssa, mutta 200 kuutiota on suurin määrä, jonka hän on milloinkaan yksin hakannut talven aikana.
Askola laskee tehneensä hakkuuta 47 työpäivää. Puiden ajoon traktorilla ja metsäkärryllä meni vielä noin 14 päivää.
”Heti kun alkoi valoisaa olemaan, mettään vaan ja kuuden tunnin setti. Päivällä perheelle ja poikien harrastuksillekin jäi aikaa ja kotona pääsi jotain puuhaamaan. Tärkeintä on, että kerkeää palautumaan, ettei seuraavana päivänä ole paikat kipeänä.”
Ruokataukoja Askola ei pitänyt, vaan hän lähti metsästä pois aina vasta kuuden tunnin rupeaman päätteeksi.
Ajokoneena on Valmet 605. Sen perässä on metsäkärry, johon tuttu kyläseppä aikoinaan hitsasi kiinni Kellfrin kuormaimen.
Askola teki yleensä kahdesta neljään metsätyöpäivää viikossa. Joku viikko saattoi kokonaan jäädä väliin.
Talvinen metsätyö sopii hyvin Askolan arkeen, sillä hänen palkkatyönsä vuorot osuvat usein viikonlopuille ja oman yrityksen kuivajääpuhalluskeikat painottuvat kesään.

Kun nuoria metsiä harventaa itse ja palstat sijaitsevat lähellä kotoa, harvennuksia on mahdollista tehdä maltillisesti ja usein. Siten metsän kasvu pysyy voimakkaana ja vältytään rajun harvennuksen aiheuttamalta tuhoriskiltä.
”Maaperä ratkaisee tosi paljon. Jos on kuivaa kangasmetsää, ei siellä tarvitse tiheään käydä. Rehevällä maapohjalla voi käydä jopa 5–10 vuoden välein ja taas on hakattavaa.”
Harvennustavan Askola valitsi metsän laadun mukaan.
”On palstoja, joilta otan alta pois, ja toisilta kaadan ylispuita. Pitää aina katsoa millainen on kasvu. Tärkeintä on, että epäkelvot saa pois.”
Askola teki rungoista pääasiassa kuitupuuta myyntiin. Myyntiin kelpaamaton puu päätyy hakkeeksi ja tukeista Askola saa tehtyä sahatavaraa omalla vannesahallaan.
Hakepuulle on runsaasti tarvetta, sillä tilalla olevan vanhan navetan lämmitykseen kuluu jopa 100 kuutiota puuta vuodessa. Rakennuksessa on lämmintä hallitilaa, toimisto ja kuntosali.

Askola arvelee, ettei ensi talvena lähde välttämättä yhtä rankkaan savottaan.
”Jos saan hyvät kaupat tehtyä, sellainen 100 kuutiota, missä on mukana tukkipuuta ja kuitua, voisi olla realistinen.”
Askola harkitsee myös hakkuupään hankkimista traktoriin.
”Olisi se aina hyvä kun kehittäisi kalustoa, talvella metsätyöaika on pois muualta. Olisi vähän parempi, jos 60 päivän työt saisi tehtyä 20 päivään.”
Hankintahakkaajia on nykyisin yhä vähemmän. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan mukaan Askola on hänen toimialueensa viimeinen mohikaani.
Askola heittää haasteen seuraavalle tosimielessä hankintahakkuuta tekevälle.
”Olisi kiva lukea, jos joku ottaa kopin tästä. Ei tarvitse samanlaista määrää tehdä, ja joku pystyy varmasti parempaankin. Olisi kiva lukea, miltä muista tuntuu tehdä moottorisahalla 25 asteen pakkasessa ja ajaa puuta pinolle.”
Otitko Juho Askolan hankintahakkuuhaasteen vastaan? Lähetä meille juttuvinkki, video tai kuva!
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
