Kirjanpainajatuhot leviävät Saksan kuivissa kuusimetsissä nopeasti. Suuri osa yksityisistä pienistä metsänomistajista ei edes yritä aktiivisesti ennaltaehkäistä kirjanpainajien leviämistä.
Iso osa saksalaisista metsänomistajista ei edes tiedä omistavansa metsää
Metsänomistajien neuvonta on Saksassa hankalaa. Moni maanomistaja ei tiedä metsästään mitään ja iso osa uskoo, ettei metsään pidä kajota lainkaan.Tilaajalle
Professori Andreas Bolte johtaa saksalaista Thünen-instituuttia, joka muun muassa vastaa maan metsäinventaarioista. Kuva: Thünen-instituuttiSaksassa käydään kiivasta keskustelua metsistä. Metsien laskennalliset hiilinielut ovat huvenneet kuten monissa muissakin Euroopan maissa.
Saksalaisen Thünen-instituutin johtajan, professori Andreas Bolten mielestä myönteisiä tuloksia ei synny ilman aktiivista metsien uudistamista ja metsänhoitoa. Mittavien metsätuhojen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista sillä, että kuolleiden metsien annetaan uudistua itsestään tai että nykyisten metsien talouskäyttö lopetetaan kokonaan.
”Molempia tarvitaan. Luonnollista uudistumista pitää tukea istuttamalla tuhoutuneisiin metsiin lajikkeita, jotka kestävät kuivuutta paremmin”, Bolte tähdentää. Hän korostaa metsien uudistamisessa joustavuutta, koska ilmastonmuutos ei pysähdy.
”Ne puulajit, joiden uskotaan nyt sopeutuvan paremmin, saattavat 30–50 vuoden päästä aiheuttaa jo ongelmia.”
Andreas Bolten mukaan metsiin suhtaudutaan Saksassa ideologisemmin ja vähemmän pragmaattisesti kuin Pohjoismaissa. Saksa on myös kulttuurisesti aivan erityisellä tavalla metsiin fokusoitunut kansakunta. Tämä näkyy, kun Bolten Thünen-instuutti yrittää neuvoa, miten yksityisten metsänomistajien pitäisi reagoida metsätuhoihin.
”Yksityiset omistavat yli 40 prosenttia Saksan metsistä ja suurin osa heistä alle 20 hehtaaria”, Bolte muistuttaa.
Yleinen arvio on, että kaksi kolmasosaa suhtautuu vähintään skeptisesti tuhoutuneiden metsien aktiiviseen uudistamiseen tai tuhojen ennaltaehkäisemiseen.
Yksi kolmannes ei edes tiedä omistavansa metsää ja toinen kolmannes uskoo, että ihmisen pitäisi kajota metsiin mahdollisimman vähän. Vain yhdellä kolmanneksella on selkeä taloudellinen intressi omistaa metsää.
Ilmastonmuutoksen seurauksena metsät ovat yhä enemmän ilmasto-ongelma ja yhä vähemmän ratkaisu.
Viime syksynä julkistettu selvitys Saksan metsien tilasta oli jääkylmä suihku kaikille niille, jotka olivat vuosikymmenten ajan tottuneet luottamaan siihen, että metsät hoitavat merkittävän osan maan kasvavasta ilmasto-ongelmasta.
Jo vuodesta 2017 lähtien on kuitenkin menty huonoon suuntaan. Metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi. Ne eivät enää sido hiiltä yhtä tehokkaasti kuin ennen.
”Tilanne on todella muuttunut dramaattisesti”, Bolte sanoo. Thünen-instituutti koordinoi maan metsäinventaarioita Saksan maatalousministeriön toimeksiannosta.
”Minua itseäni yllättää lähinnä se, että joku ylipäätään on tästä vielä yllättynyt”, hän lisää.
Saksassa hiilinielut eivät ole niinkään huvenneet siksi, että metsiä olisi hakattu liikaa raaka-aineeksi. Kyse on enemmän siitä, että ilmastonmuutoksen seurauksena metsät ovat yhä enemmän ilmasto-ongelma ja yhä vähemmän ratkaisu.
”Meillä nieluja ovat vähentäneet useiden kuivien vuosien aiheuttamat metsätuhot ja kuivuuden mukana tulleet kirjanpainajat, jotka ovat levinneet räjähdysmäisesti erityisesti kuusimetsissä”, Bolte erittelee.
Kirjanpainajat tuhoavat metsää myös Suomessa. Kuva: Sanne KatainenSaksassa on noin 11,4 miljoonaa hehtaaria metsää. Siitä suurin osa on puhdasta kuusimetsää tai kuusivaltaista sekametsää. Juuri puhtaat kuusimetsät ovat kuivina vuosina alttiita kirjanpainajatuhoille.
Andreas Bolten mukaan mikään ei viittaa siihen, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset Saksan kuusivaltaisiin metsiin olisivat vähenemässä.
”Me lähdemme siitä, että vuoteen 2050 mennessä Saksa menettää suuren osan kuusimetsistään”, hän korostaa.
”Viime vuosien metsätuhot eivät olleet mikään yksittäinen isku, jonka vaikutukset tasoittuvat.”
Eli huolestuttava kehitys, jossa metsät muuttuvat nieluista päästölähteiksi, jatkuu.
”Viime vuosien metsätuhot eivät olleet mikään yksittäinen isku, jonka vaikutukset tasoittuvat. Lisäksi suuret tuholaispopulaatiot vain odottavat seuraavaa kuivuutta lähteäkseen uudelleen liikkeelle.”
Kun metsien hiilinielut hupenevat, Saksa ei täytä oman ilmastolakinsa eikä EU-säädösten velvoitteita, sen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta. Se on helpommin sanottu kuin tehty, koska metsät muuttuvat entistä enemmän päästölähteiksi myös muualla Euroopassa.
”Jos kaikilla on sama ongelma, mistä nämä korvaavat päästöoikeudet tulevat”, Bolte pohtii.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
