Pellot metsiksi: Uusi tukijärjestelmä luvassa ensi vuonna

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta pellonmetsitystukea. Uuden metsäpinta-alan laajentamistuen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Metsäpinta-alan laajentamistuki ohjataan maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien metsittämiseen. Tukea saisi myös tiettyjen ohutturpeisten, heikkotuottoisten peltojen metsittämisen.

Metsäpinta-alan kasvattamisella haetaan ilmastohyötyjä ja lisätään hiilensidontaa. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Arvioiden mukaan eniten metsitykseen sopivia kohteita on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla.

Tarkempaa tietoa tuen suuruudesta tai ehdoista ei ole vielä kerrottu. Se kuitenkin tiedetään, että tukijärjestelmä pohjautuu aiempaan joutoalueiden metsitystukijärjestelmään, joka oli voimassa 2021–2023.

Tuolloin metsitystuki muodostui kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuivat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin.

Metsitystuki vauhdittaa peltoheittojen siirtymistä metsätalouden puolelle. Kuva: Jyrki Luukkonen

Metsityskorvaus oli entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsi kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsi turvemaalla.

Jos metsitettävä alue oli entistä turvetuotantoaluetta, oli metsityskorvaus istuttamalla 1 500 euroa hehtaarille.

Hoitopalkkio oli 900 euroa hehtaarille. Se maksettiin kahdessa saman suuruisessa erässä.

Lakiluonnos metsäpinta-alan laajentamistuesta on tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle kesäkuussa ja eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Silloin se ehtisi voimaan ensi vuoden alussa.

Tukea haettaisiin metsäkeskuksesta.