Lapualainen Janne Hella, 27, on nuoren polven metsänomistaja, joka pyrkii laajentamaan metsäomaisuuttaan aina hyvän mahdollisuuden auetessa. Parikymppisenä ensimmäisen kahden hehtaarin metsäalan metsatila.fi-sivuston kautta hankkineella Hellalla on vihreää omaisuutta nelisenkymmentä hehtaaria.
”Minulla oli nuoresta lähtien selkeä ajatus siitä, että haluan metsänomistajaksi. Tähän on vaikuttanut se, että niin perheelläni kuin monilla sukulaisilla on metsää.”
Hella on ostanut metsäalansa viidessä kaupassa. Ostetut kohteet ovat löytyneet metsatilat.fi ja huutokaupat.com-sivustoilta.
”Olen etsinyt sopivia kohteita myös esimerkiksi tori.fi ja etuovi.com -sivustoilta, mutta kauppoihin en ole päässyt.”
Lapualainen sanoo kaupanteon olleen varsin haastavaa. Kymmenestä tehdystä tarjouksesta keskimäärin yksi on johtanut kauppoihin. Suurin kertaostos on ollut kaksikymmentä hehtaaria.
”En ole lähtenyt hintahullutteluun, vaan pitänyt tarjoukseni maltillisina. Koska olen ostanut metsät lainarahalla, en halua lähteä kilpahuutoon.Tarkoitus on saada joskus rahaa takaisinkin päin.”
Hän sanoo tutkivansa koko ajan mahdollisia ostokohteita.
”Olen tänäkin vuonna tehnyt tarjouksia, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Kysyntää tuntuu olevan nyt paljon, ja hinnat ovat korkealla.”
”Olen tykännyt ravata metsässä jo tenavana. Tein myös jo ala-asteikäisenä isän kanssa metsätöitä, jotka olivat lähinnä puiden karsimista.”
Metsä tuli Hellalle läheiseksi jo pienenä poikana. Tuolloin kaverina metsässä olivat isä ja vaari.
”Olen tykännyt ravata metsässä jo tenavana. Tein myös jo ala-asteikäisenä isän kanssa metsätöitä, jotka olivat lähinnä puiden karsimista.”
Metsän tunnelma on ollut aina tärkeä.
”Metsässä saa ajatukset juoksemaan. Mieleenjääviä olivat myös makkaranpaistohetket. Makkara maistuu metsässä touhuamisen jälkeen puiden katveessa aina paremmalta kuin sisätiloissa.”
Hellaa hymyilyttää hänen kertoessaan metsän kutsuneen toisinaan viihdeiltaa enemmän.
”Vaikka baarissakin on mukava joskus käydä, olen usein valinnut metsän. Jonkun kerran olen saanut hyväntahtoista kommenttia kavereiden kuullessa minun olevan lauantai-iltana raivaussahan kanssa metsässä.”
Makkara maistuu metsässä touhuamisen jälkeen puiden katveessa aina paremmalta kuin sisätiloissa.
Hellan metsissä kasvaa pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta on mukana. Hän tekee metsissä raivauksia sekä harvennuksia. Osassa metsää on myös jo tehty hakkuita.
”Esimerkiksi ensimmäisellä metsäpalstallani on tehty hakkuut. Sinne tullaan ensi kesänä istuttamaan kuusen taimia, sillä maasto on siihen sopiva. Istutukset annan kuitenkin ulkopuoliselle tehtäväksi.”
Metsästä saadun puun Hella on myynyt UPM:lle, EPM Metsälle sekä Metsänhoitoyhdistykselle. Muutoin puuta on mennyt hakkeeksi siipikarjatilalle sekä polttopuuksi omaan käyttöön.
Kysyttäessä ajatuksia EU:n metsäkaavailuista, ei Hellan kasvoille kohoa hymyä.
”Ajatukset eivät ole mieltä ylentäviä. Jos puututaan siihen, miten kukin saa metsäänsä hakata, tuntuu se pahalta. Koska itselläni on metsissä kiinni lainarahaa, olisi silloin päättäjien varmasti syytä hoitaa sekin puoli kuntoon, jos hakata ei saa.”
”On kuitenkin varmaa, että kotini lämpiää jatkossakin omasta metsästä tulleella puulla, siihen ei ole kenelläkään sanomista.”
Hella ei myöskään ymmärrä yritysten ja yksityisten eriarvoistamista.
”Jotkut metsäalan ulkopuoliset yritykset ovat markkinoineet esimerkiksi taimien istuttamista ilmastotekona. Kun minä lyön vanhan metsän tukeiksi ja istutan uutta tilalle, tuntuu kuin olisin joskus itse perkele.”
Lapualaisella on metsän lisäksi useita muitakin rautoja tulessa.
”Teen koneurakointia, joka on talvella pääasiassa lumen aurausta. Minulla ja isälläni on myös 160 hehtaaria viljelysmaata, meillä kasvaa viljalajikkeita sekä kuminaa. Toivottavasti tulevaisuudessa leipä irtoaa tuottavasti niin metsästä kuin pellosta.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
