Maanomistajat eivät tee hirvivahingoista vahinkoilmoitusta. Kuva: Hanna Koikkalainen
MTK:n kysely: Metsänomistajat kannattavat hirvikannan harventamista
MTK vaatii malttia hirven kantatavoitteiden asettamiseen, jotta metsätalouden toimintaedellytykset eivät vaarannu. Jäsenistö on tuoreen kyselyn mukaan samaa mieltä.Tilaajalle
MTK on selvittänyt jäsenistönsä mielipiteitä hirvikannan koosta. Kuva: Markku VuorikariAlueelliset riistaneuvostot asettavat maaliskuussa hirvieläinten kantatavoitteet uudelle kolmivuotiskaudelle. Hirvikantojen säätelyssä otetaan laajasti huomioon monia näkökulmia, joista yksi on hirvien aiheuttamat metsävahingot.
Maanviljelijöiden ja metsänomistajien etujärjestö MTK ei edellytä radikaalia tavoitteiden tiputtamista, mutta vaatii samalla hirvien kantatavoitteiden asetannassa säilyvän maltin suurpetokantojen todennäköisestä kasvusta huolimatta.
”Petokantoja säätelee ensisijaisesti ravintotilanne. Jos nostetaan hirvikantaa, suurpedoille on vain tarjolla entistä enemmän ruokaa, mikä puolestaan vahvistaa taas suurpetojen määrää. Tälle ketjulle ei ole loppua”, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen perustelee.
”Kun puhutaan monilajisesta kannanhoidosta myös muiden hirvieläinten kokonaismäärä tulee ottaa huomioon tavoiteasetannassa.”
MTK on selvittänyt jäsenistönsä mielipiteitä hirvikannan koosta. MTK:n tuoreen kyselyn mukaan 30 prosentilla hirvitalousalueista maanomistajien enemmistö haluaa hirvikannan pienentämistä. Leskisen mukaan tämä on loogista, sillä tuoreen Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arvion mukaan noin kolmanneksessa hirvitalousalueista hirvikanta on selkeästi nykyisten kantatavoitteiden yläpuolella.
Jäseniltä kysyttiin, onko nykyinen hirvikanta heidän maaomaisuutensa alueella aivan liian suuri, liian suuri, sopiva, liian pieni vai aivan liian pieni.
Maanomistajat toivovat nykyistä pienempää hirvikantaa erityisesti Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Karjalassa tilanne on siitä erikoinen, että Luken kanta-arvion mukaan hirvikanta alueella on jo nyt keskimääräistä alempi.
”Tämä kertoo oikeastaan siitä, että alueella hirvikanta on hyvin epätasaisesti jakaantunut. Paikoin hirviä on isompia määriä ja toisaalta sitten on tyhjiä alueita”, Leskinen selittää.
Alle puolessa hirvitalousalueista tilanne koetaan parempana. Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Uudellamaalla vastaukset painottuivat enemmän liian pieni tai sopiva -vastauskategorioihin.
”Monissa maakunnissa on päästy sellaiselle tasolle, että hirvien määrää pidetään sopivana. Yhdelläkään hirvitalousalueella jäsenistön enemmistö ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että hirvien kantatavoitetta tulisi nostaa. Jos jollakin alueella hirvikanta on ammuttu alle tavoitetasojen, ei oikea lääke ole se, että nostetaan kantatavoitetta”, Leskinen toteaa.
Metsänomistajista 91 prosenttia on myöntänyt metsästysseuroille metsästysoikeuden metsästysseuran käyttöön vähintään hirvelle ja valkohäntäpeuralle. Itse metsästysseuraan kuuluu vastaajista noin 42 prosenttia, metsästäjien osuus metsänomistajista kasvaa etelästä pohjoiseen mentäessä.
Peräti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että hirvieläinkannat ovat vaikuttaneet metsänuudistamisessa pääpuulajin valintaan.
Leskinen pitää tätä tietoa huolestuttavana.
”Metsätaloutta tulisi harjoittaa tällä hetkellä niin, että myös ilmastonmuutos tulisi huomioitua.”
Koivun vähentyminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Kuusta taas edelleen istutetaan yhä liian kuiville paikoille. Kuiville kankaille istutettuja kuusikkoja uhkaavat hyönteistuhot. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät kirjanpainajat iskevät herkemmin kuivuuden heikentämiin kuusiin.
Leskinen kertoo, että monissa maakunnissa männylle uudistaminen onkin kääntynyt jo kasvuun. Tätä kehityssuuntaa ei tule vaarantaa varomattomalla hirvipolitiikalla.
Lisäksi kyselystä kävi selville, että yli puolet vastaajista ilmoittaa, että hirvet ovat aiheuttaneet heidän maillaan merkittäviä taloudellisia vahinkoja, mutta siitä huolimatta he eivät ole tehneet vahinkoilmoitusta. Maanomistajat kokevat yhä hirvieläinvahinkojen korvausten hakemisen hankalaksi ja pelkäävät, ettei korvauskynnys ylity.
”On selvää, että korvausjärjestelmä vaatisi remontin. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hirvitiheimmissä maakunnissa yli neljänneksessä männyntaimikoista on havaittu hirvivahinkoja.”
Kyselyyn tuli yli 8 000 vastausta. Viimeksi vastaava kysely tehtiin kolme vuotta sitten.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
