Hirvieläinten kantatavoitteet asetetaan jälleen keväällä – "Aina vääjäämättä kompromissi eri näkökulmien välillä”

Hirvieläintavoitteiden asettamismenettely on määritelty maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan metsästyksen jälkeen jäävälle hirvi- ja valkohäntäpeurakannalle. Tavoitteet määrittävät osaltaan vuosittaista verotussuunnittelua ja metsästystä, joiden avulla yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin pyritään käytännössä.

Edellinen kantatavoite asetettiin kolme vuotta sitten. Kolmessa vuodessa tilanne on muuttunut eläinkantojen osalta niin, että hirvikanta on pienentynyt ja suurpedoista etenkin susikanta runsastunut ja levittäytynyt entisestään. Nyt tiedetään myös se, että suurpetokantojen kannanhoidollinen metsästys ei onnistu lähivuosina.

”Todennäköisesti ainakin nämä asiat heijastuvat keväällä käytävään keskusteluun. Samaan aikaan tulisi pystyä turvaamaan kohtuulliset edellytykset metsästykseen, välttää hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja huolehtia, että suurpedoillekin on ravintoa. Yhtälö ei ole helppo”, toteaa Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen riistapäällikkö ja hirvitalousalueiden suunnittelusta vastaava Jani Körhämö.

Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan pienimmillään lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.  Kuva: Johannes Tervo

Suomessa on 59 hirvitalousaluetta, joiden rajaukset noudattavat osin hallintorajoja ja osin hirvieläinten luontaisia liikkumisesteitä, kuten aidattuja tieosuuksia ja vesistöjä. Hirvitalousalueet ovat monin tavoin erilaisia vallitsevien eläinkantojen, elinkeinojen ja liikenteen vilkkauden osalta.

”Hirvieläintavoitteet ovat aina vääjäämättä kompromissi eri näkökulmien välillä. Tavoitekeskustelussa tulisi katsoa kunkin alueen tilannetta, koska olosuhteet ja siten edellytykset ja tarpeet hirvieläintavoitteiden suhteen voivat poiketa eri alueilla selvästikin toisistaan”, Körhämö sanoo.

Päätökset hirvitalousalueiden tavoitteista tekee alueellinen riistaneuvosto, joka kuulee laajasti hirvieläinkantojen hoitoon liittyviä alueellisia sidosryhmiä järjestettävissä sidosryhmätilaisuuksissa. Alueelliset riistaneuvostot järjestävät sidosryhmätilaisuuden maaliskuun puolivälin tienoilla kullakin riistakeskusalueella.

”Oletettavasti keskustelu on jälleen aktiivista, vaikka hirvikannan pienentymisen myötä hirvivahingoista keskustelu on ollut vaimeampaa. Monen metsäammattilaisenkin mielestä hirvivahinkoriski on nyt pienempi, mikä on tervetullutta metsien sekapuustoisuuden edistämiseksi.”

Nykyiset hirvitiheystavoitteet on saavutettu valtaosalla hirvitalousalueista, mutta viime metsästyskauden jälkeen noin joka neljännellä hirvitalousalueella hirvitiheys oli pienentynyt alle tavoitellun alarajan. Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan pienimmillään lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.