

Tuorein vesilinturaportti sisältää murheellisia numerotietoja. Raportin mukaan useimpien sorsien kannat ovat laskeneet pitkään. Erityisesti niin on käynyt rehevillä vesillä.
1990-luvun puoliväliin verrattuna rehevien vesien sorsakannat ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan huvenneet yli 50 prosenttia ja karujen vesien noin 20 prosenttia.
Luomuksen museomestari Heikki Helle vastaa Suomen vesilintulaskennoista.
”Vesilintujen pesinnät eivät onnistuneet hyvin tänä vuonna, mutta vesilintukantojen kehitys on ollut mollivoittoista jo pitkään”, Helle kiteyttää.
Metsästäjäliiton maanantaina 17. elokuuta järjestämässä Erävedet-seminaarissa kävikin ilmi, että tarve metsästyksen säätelylle on tulosten myötä kasvanut. Uhkana on riistalajiluettelon päivitys, jos taantuneiden lajien kantoja ei saada muilla tavoin parannettua.
”Tähän saakka vesilinnustuksen sääntely on ollut melko vähäistä. Sorsien metsästykselle on olemassa rauhoitusajat, lyijyhaulikielto ja saalisilmoitusvelvollisuus, joka on muilla kuin sinisorsalla, tavilla ja telkällä. Nyt käytössä on myös joidenkin lajien metsästyskieltoja ja hämärämetsästyskielto”, riistapäällikkö Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta listaa.
”Jos ennakoiden puututaan haasteisiin ja muokataan toimintaa, päästään kevyemmillä muutoksilla. Riistalajiluettelon muutokset ovat kankea ja hankala tapa toimia.”
”Jos ennakoiden puututaan haasteisiin ja muokataan toimintaa, päästään kevyemmillä muutoksilla.”
Kervisen mukaan metsästysverotusta voitaisiin säädellä vuosittain kunkin riistalajin kannankehityksen perusteella metsäkanalintujen tapaan.
Ongelmia aiheuttavat puutteet alueellisessa kannan arvioinnissa ja verotusasteen laskennassa, koska sorsat muuttavat. Kannanhoitoa ja metsästyksen säätelyä tulisi tarkastella koko muuttoreitin kattavana kokonaisuutena.
Kervinen sanoo, että joka tapauksessa tarve muutokselle on tunnistettu ja erilaisia toimenpiteitä on jo esitetty. Ministeriö perusti työryhmän pohtimaan toimenpiteitä vesilintukantojen tilan parantamiseksi jo neljä vuotta sitten, mutta toimenpide-esitysten jalkautus käytäntöön ei ole toistaiseksi juurikaan edennyt.
”Muuttuneessa ympäristössä metsästyssääntelyn mekanismit sekä riistaruokinnan ja tautiriskien hallinta eivät enää toimi tarkoituksenmukaisella tavalla.”
Hänen mukaansa vesilintujen ruokinta on yhä yleistynyt ja tehostunut. Metsästys painottuu yhä enemmän rakennetuille kosteikoille ja ruokinnoille ja perinteisempi vesilinnustus on vähentynyt. Samalla vesilinnustajien määrä on 15 vuodessa pudonnut 40 prosenttia ja saalis keskittyy yhä harvemmille metsästäjille.
Seminaarissa nostettiin useampaan kertaan esiin se, että muutos vaatii metsästäjiltä halua ja kykyä ajatella vesilinnustusta uudella tavalla.
”Vaikka lajien taantuman juurisyy ei olisikaan metsästys, metsästyksen kestävyys rakentuu myös yksittäisen metsästäjän ratkaisuista. Vastuullisuus on keino varmistaa, että vesilinnustus voi jatkua myös tulevaisuudessa”, Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas muistutti tilaisuudessa.
”Taantuvien vesilintulajien kehitys on saatava kääntymään.”
Elinympäristöjen häviäminen ja laadun heikkeneminen
Vieraspetojen predaatio
Vesistöjen tummuminen
Särkikalaistuminen ja lintujen poikasten ravinnon puute
Ilmastonmuutos
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
