Lukijalta: Ampumaradat turvaavat ampumataitoa ja huoltovarmuutta – niiden lupamenettelyä on sujuvoitettava

Syksyinen metsästyskausi lähenee ja metsästäjät hiovat omia ampumataitojaan ampumaradoilla. Metsästysharrastus on kasvussa. Vuosittain 310 000 metsästäjää maksaa riistanhoitomaksun, mikä on edellytys metsästämiselle. Vuosittain noin 7 300 uutta henkilöä suorittaa metsästäjätutkinnon. Metsästäjätutkintoon tulisi kuulua myös ampumakoulutusta.

Suomessa on 670 yhdistysten tai seurojen ylläpitämää ampumarataa. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien lisäksi ampumaurheilijat, ampumaharrastajat, varusmiehet, reserviläiset, ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tulli, poliisi ja rajavartiolaitos. Kaikki ampumaharjoittelu tukee maanpuolustusta.

Ampumaratojen tarve on ilmeinen ja niillä on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Koko Suomi tulee pitää ampumaratojen suhteen saavutettavana.

Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla ja työssään mahdollisesti sitä tarvitsevilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan ja täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa.

Lisäksi on erityisen tärkeää huoltovarmuuden osalta, että suomalaiset vapaaehtoiset pystyvät ylläpitämään ampumataitojaan laajalla ampumarataverkostolla.

Hallitus pyrkii nostamaan ampumaratojen määrän vuosikymmenen loppuun mennessä noin tuhanteen. Tämä tarkoittaa olemassa olevien ratojen toiminnan turvaamista, ratakapasiteetin lisäämistä sekä monipuolistamista ja uusien perustamista.

Tämä vaatii onnistuakseen lupien uutta sujuvampaa katsantoa erityisesti ympäristökriteerien, kustannuksien ja lupamaksujen osalta sekä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia.

Jaana Strandman

kansanedustaja (ps.)

metsästäjä