Ahman talvipesä voi olla kymmenien metrien mittainen verkosto. Kuva: Stiina Hovi
Ahma vaihtaa poikaspesää jopa kymmeniä kertoja talven aikana – ”En pidä mahdottomana, että se sopeutuisi elämään myös Etelä-Suomessa”
Ahma on hyvin erilaisiin olosuhteisiin sopeutuvainen eläin, mutta lumiset talvet tarjoavat otollisimmat puitteet ahman lisääntymiseen ja saalistukseen.Tilaajalle
Lumihanget tarjoavat erinomaisen piilon ja suojapaikan ahman ruokavarastoille. Kuva: Petteri KivimäkiAhma on pohjoisten metsien peto, joka liikkuu ja saalistaa aktiivisesti ympäri vuoden. Talvisin, paksujen hankien peittäessä maiseman, on ahma vahvoilla. Ketterän näätäeläimen ruumis on hyvin kevyt käpälien isoon kokoon nähden.
”Ahma hyötyy lumihangista saalistaessaan, hanget antavat sille valtavan edun pieniin hirvieläimiin nähden, joiden ohuet sorkat uppoavat lumeen ja hankaloittavat liikkumista”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
”Erityisesti naarasahma, joka vastaa talvisin yksin koko pentueen ruokkimisesta ja on sidottu tietylle alueelle, saa saalistustilanteessa lumesta edun, jonka turvin mahdollisuudet saada riittävästi ravintoa pentueen tarpeisiin paranevat.”
Ahma on raadonsyöjä, jonka pääravintoa ovat haaskat. Talvisin ahma pyydystää jäniksiä ja pieniä hirvieläimiä sekä pohjoisessa poroja, mutta sille kelpaavat myös liikenteen tappamat eläimet sekä moni muu ravinto. Lumihanget tarjoavat erinomaisen piilon ja suojapaikan ahman ruokavarastoille.
”Naarasahmat tappavat mahdollisimman paljon saalista silloin, kun olosuhteet ovat sen puolella, ja keräävät varastoja pentujen ruokintaan. Olosuhteet kannattaa hyödyntää, sillä pennut vaativat melko paljon ravintoa”, Kojola kertoo.
Nykyään maassamme elää noin 400 ahmaa ja kanta on lisääntynyt tasaisesti. Ahmanaaras synnyttää kevättalvella, helmi−maaliskuussa yhdestä neljään pentua lumiluolan suojiin.
Pohjoisessa ahma kaivaa lumipesät yleensä suureen tuiskulumikinokseen, ja silloin pesät käytävineen saattavat olla kymmenien metrien mittaisia verkostoja. Etelämpänä ahman pesä on usein kivilouhikon tai puun juurakon yhteydessä eli pesällä on lumen lisäksi myös muuta suojaa.
”Helposti mielletään, että ahmalla on yksi lumitunneli, jossa se synnyttää ja kasvattaa pentunsa, mutta näin ei suinkaan ole. Ahma saattaa vaihtaa poikasten kanssa pesää jopa kymmeniä kertoja talven aikana,” Kojola huomauttaa.
”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että sama ahma käytti talven aikana jopa 28 eri lumipesää. Toisinaan pesiä on vain yksi, eli pesien määrässä on valtavasti vaihtelua, keskiarvo on noin kahdeksan pesää.”
Suomessa ahmaa on havaittu etelärannikkoa myöden, mutta varmistuneita pesintöjä ei eteläisemmissä maakunnissa ole.
”En pidä mahdottomana, että ahma sopeutuisi elämään myös Etelä-Suomessa, mutta tämä arvio pitää esittää hyvin suurella varauksella”, Kojola pohtii.
”Nähtäväksi jää vaikuttaako juuri lumimäärä siihen, vai onko ahma niin sopeutumiskykyinen, että myös etelässä tullaan näkemään onnistuneita pesintöjä.”
Juttu on alunperin julkaistu kuukausiliite Kantrin helmikuun numerossa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
